Ammattiosastot ja puoluerahoitus

Tämän päivän lehdessä tulkitaan puoluerahoitusratkaisua Taru Tujusen ja Panu Laturin suilla siten, että 30 000 euron lahjoituskatto tulisi olemaan ns. konsernilaajuinen. Laturi viittasi siihen, että esim. yksittäiset UPM:n tehtaat (hypoteettinen tilanne) eivät voisi lahjoittaa erikseen 30 000, vaan UPM laskettaisiin yhden ja saman katon piiriin. Tämä onkin luonnollista, sillä UPM on todella yksi ja sama konserni jonka tase ja tulos löytyy yhden tilinpäätöspumaskan sisältä.

Ammattiliittojen osalta tilanne on täysin toinen, ja tässä suhteessa hallituspuolueiden puoluesihteerit eivät voi tulkita tilannetta yksipuolisesti omaksi edukseen. Ammattiosastot ovat itsenäisiä yhdistyksiä, joilla on oma kirjanpito ja varallisuus, omat säännöt ja omat paikalliset edunvalvontatavoitteet. Niiden täytyy siksi olla eri katon piirissä kuin emoliittonsa.

Vähintäänkin on oltava mahdollista se, että ammattiosastot voivat paikallistasolla tukea heille tärkeitä puolueosastoja. Tällöin katto on tulkittava siten, että ammattiosasto ei saa lahjoittaa yli 30 000 euroa samalle puolueosastolle. Mutta tämä on aivan eri asia kuin se, että valtakunnallinen ammattiliitto tukee jotakin valtakunnallista puoluetta rp.

Puoluerahoituslain loppuhionnassa on tärkeää, että tulos on oikeudenmukainen ja siihen sitoudutaan laajasti. Oli erittäin tökerö tapa lähteä rakentamaan oikeudenmukaista, pitkän aikavälin ratkaisua siltä pohjalta, että oikeistopuolueiden puoluesihteerit päättävätkin lopulta asiasta keskenään. Ellei vasemmiston perusteltuja mielipiteitä oteta huomioon, lakia jouduttaneen muuttamaan pitkin matkaa, aina vaalien välillä, mikä ei demokratian ja läpinäkyvyyden kannalta ainakaan ole hyvä lopputulema.