Pakko yrittää hieman kommentoida muutamaa energiapolitiikkaan liittyvää kysymystä, kun edellinen mitätön blogiviestini sai useita niinkin hyviä kommentteja. Omaan blogikirjoittelutyyliini eivät edelleenkään kuulu lähdeviitteet tai muutenkaan tarkka asioiden esitystapa, sillä kyseessä on itselleni enemmän rentoutumis- kuin työskentelymuoto.
Peruslähtökohta on se, että energiatehokkuus tulee nousemaan Suomessa vuoteen 2020 mennessä huimasti, ja 2020 eteenpäin toivottavasti vieläkin enemmän. Potentiaalia on kaikkialla yhteiskunnassa, sekä päästökauppasektorilla että sen ulkopuolella. On poliittisen tahdon asia saada noista potentiaaleista negawatit irti ilman että tehdään vakavia vahinkoja sen paremmin elinkeinoelämälle kuin tavallisille ihmisillekään. Energiatehokkuuden edistäminen edistää parhaimmillaan kaikkien osapuolten hyötyjä, sekä yhdessä että erikseen.
Periaatteessa on mahdollista, että energiatehokkuutemme nousee huimasti samalla kun sähkönkulutuksemmekin kasvaa merkittävästi. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos jokin teknologinen innovaatio laukaisee valtavat teolliset investoinnit juuri Suomeen. BKT:mme ottaisi suuria tasoloikkia ja sähköä tarvittaisiin lisää. Mahdollisuus ei ole puhtaan teoreettinen siksi, että teollinen perustamme on paljon kuviteltua vahvempi. Suomi on maailman kovimpia ja kilpailukykyisimpiä teollisuusvaltiota sekä nyt, vuonna 2020 että vuonna 2050. Esimerkiksi Etlan eräässä pitkän aikavälin talousskenaariossa teollisuuden henkilöstömäärä kasvaa Suomessa seuraavien vuosikymmenien aikana.
Teollisuuden rakennemuutos on tietysti tosiasia joka tapauksessa. Työntekijöiden määrä todennäköisesti vähenee. On tärkeää rakentaa myös energiapoliittisesti teollisuudelle mahdollisuudet kasvaa Suomessa: teollisuutta ei pidä ajaa täältä väkisin pois. Sen kilpailukyky ei jatkossa voi perustua halpaan sähköön, mutta ei ole myöskään mitään mieltä tehdä sähköstä erityistä niukkuushyödykettä pidemmällä aikavälillä (sitten kun tuotanto on päästötöntä ja energiatehokkuus on jo selvä normi eikä erityinen tavoite).
Teemu esitti, että Tornion toinen terästehdas ei ainakaan voi olla suomalaisen teollisuuden tulevaisuudenkuva. Miksi ei? Metallien jalostus on kaukana "savupiipputeollisuudesta". Suuri sähköntarve ei mitenkään välttämättä korreloi alhaisen jalostusasteen kanssa, tilanne voi olla ihan päinvastainenkin. Ei ole toisaalta selvää sekään, että energian hinnannousu välttämättä johtaisi fataaliin kilpailukyvyn menetykseen teollisuudessa. Esimerkiksi teräksen jalostuksessa kilpailutilanne on kaikkea muuta kuin täydellisen kilpailun tilanne, ja yrityksillä on merkittävästi markkinavoimaa.
Ja kyllä, ydinvoiman lisärakentaminen voisi saada ihan uudenlaisia vivahteita, jos periaatepäätöshakemuksia ei tarvitsisikaan hakea valtioneuvostolta. SAK:n johtaja Lauri Lyly on esittänyt julkisuudessakin, että energiainvestoinnit pitäisi vapauttaa toteutettavaksi ilman tällaista eri harkintaa, normaalien ympäristölupien puitteissa. Hiilivoimaahan saa edelleen rakentaa ilman valtioneuvoston lupaa. Jos olisi niin, että teollisuus Suomessa joka tapauksessa sakkaa ja sähkön käyttö vähenee, miksi kolme ydinvoimayhtiötä ryhtyisivät rakentamaan isoilla kustannuksilla lisäkapasiteettia?
Oli miten oli, Olkiluoto III tuottaa sähköä vuodessa saman verran riippumatta siitä, paljonko projekti vielä myöhästyy. Tai korkeintaan: mitä kauemmin Cronberg haluaa odottaa, sitä suuremmaksi teollisuuden piirtämä sähkögäppi ehtii myöhästymisen vuoksi kasvaa! Siksi vihreiden "odottaminen" on jonkinlaista löyhässä hirressä venkoilua.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Sähkögäppi? Heitän nyt omat arvaukseni vajavaisin tietoineni, erimielisyydet Kopran kanssa lienee tässä yhteydessä sivistyneesti eri odotuksia enemmän kuin asenteita, eli asiasta on ihan hyödyllistä keskustella. Kaikki allaoleva sillä varauksella, että mitään isoja teknisiä edistysaskelia ei tapahdu. Mikä on melkein varmasti väärä oletus, mutta kun näitä mahdollisuuksia betonintuotannosta joka ei tuota hiilidioksidia, hyötövoimaloiden kauttta kelluviin tuulivoimaloihin on niin paljon että niiden mahdolliset kombinaatiot tekevät tarkastelusta mahdottoman:
Energiatehokkuus toteutuessaan tarkoittaa myös sitä että energiaintensiivisten tuotteiden kulutus laskee, jos ja kun nousevat energiakustannukset siirtyvät hintoihin. Toisaalta niitä korvautuu, enemmän hiilikuituja, puuta ja tiiltä, vähemmän alumiinia, terästä ja betonia, pienempiä sivumääriä ja enemmän online-sisältöä eli vähemmän paperia, jne. Toisaalta kulutus myös siirtynee enemmän palveluihin. Tästä syystä en oikein usko että energiaintensiivinen teollisuus ainakaan kauheasti kasvaa globaalisti. Tämä ei toki tarkoita sitä, että teollinen toiminta välttämättä pienisi, se alkaa muutenkin muistuttaa yhä enemmän palvelua kuin tuotantoa (minäkin olen bitti-ihmisenä jossain luokittelussa teollisuustyöläinen.)
Vuoteen 2020 mennessä, isoimmat päästövähennykset on saatu lämmityksestä, sanotaan nyt vaikka 30%. Eristyksiä on parannettu, kaukolämpö on lisääntynyt kaupungistumisen myötä, biopolttoaineita käytetään jonkun verran enemmän kuin nyt ja käytännössä kaikissa sähkölämmitteissä talossa on vähintään ilmalämpöpumpu. Kaupungistumisen myötä myös liikennesuorite on vähentynyt n. 15% ja asumisväljyyden (valtakunnallinen) kasvu hidastunut.
Ydinvoimaloita on viisi käytössä, kuudes ehkä rakenteilla. Tuulivoiman kustannukset ovat laskeneet, sitä on rakennetu noin neljä GW eli tuotanto vastaa noin OL3:sta. Kokonaissähkönkulutus on laskenut ehkä 5-10%, varsinkin huippukuormat. Suomi on sähkön nettoviejä. Hiiltä poltetaan edelleen yhteistuotannossa, mutta murto-osa nykyisestä, osittain sitä on korvattu biopolttoaineilla osittain merilämmöllä tai muulla sähköllä. Hiilidioksidin talteenotto on edelleen taloudellisesti kannattomattonta mutta muutamia laitoksia on. Maakaasua kuluu hieman nykyistä vähemmän.
Tai jotenkin noin. Seuraavaksi todennäköisin skenaario on ettei tehdä juuri mitään ja päästöt edelleen nousevat. Periaatteessa vaikka mikä on mahdollista, toki myös se että päästöt laskevat ja sähkön kulutus nousee. Riippuu kuinka suuria ja kuinka monia muutoksia olettaa.
Post a Comment