Vuotos sekoittaa hallituksen sisäistä pakkaa pahasti. Keskusta on asiassa jakaantunut erittäin kiusallisesti, kun Pekkarinen ja Väyrynen haluavat ajaa Vuotoksen ja Kollajan väkisin eteenpäin ja Vanhanen tulkitsee tiukasti hallitusohjelmaa perinteisellä tavalla. Sen mukaan Vuotosta ei voi kiertää millään erillislailla, vaan asia pitäisi ratkaista vesilain sisällä jolloin vihreillä on veto-oikeus. Pekkarisen erillislaki-ideaa voi pitää paitsi luovana, myös erittäin röyhkeänä ja vihreiden näkökulmasta jopa loukkaavana.
Myös Kokoomus on jakaantunut, mutta ei yhtä dramaattisesti. Puolueen puhemiehenä asiassa on ollut Pertti Salolainen, joka on Vanhasen linjoilla. Tuskinpa kokoomus tähän vielä muuten panoksia laittaakaan, kepu ja vihreät saavat sen puolesta riidellä asian keskenään joko julkisesti tai ei-julkisesti. Selvää on se, että jos voittajaksi muodostuu Pekkarisen-Väyrysen leiri, Vuotos ja Kollaja eivät jää kokoomuksesta kiinni.
SDP on ottanut selkeän kannan, jonka mukaan vesivoiman lisärakentaminen tulee hoitaa jo olemassaolevaa vesivoimakapasiteettia tehostamalla. SDP ei kannata Vuotoksen ja Kollajan rakentamista. Henkilökohtaisesti näen ja ymmärrän kuitenkin Pekkarisen tuskan, enkä usko että Vuotoksen ja Kollajan herättäminen liittyy niinkään aluepolitiikkaan kuin aidosti energiapolitiikkaan. Vuotoksen ja Kollajan suhteellisen pieniäkin tehoja tarvittaisiin parista perustellusta syystä.
Jos nimittäin Suomessa oikeasti rakennetaan tulevaisuudessa merkittävästi lisää tuulivoimakapasiteettia, siis siten, että sillä on merkitystä energiahuollon kannalta, niin tälle tuulivoimalla on samalla rakennettava säätövoimaa. Säätövoiman tarve tulee siitä, että tuulivoima ei tuota verkkoon sähköä tasaista tahtia, vaan sähkön määrä vaihtelee. Säätövoimaa käytetään silloin, kun tuulivoiman tuotantotaso on sille lasketun keskimääräisen tason alapuolella. Miksi sitten säätövoimaksi halutaan uutta vesivoimaa? Miksei rakenneta esimerkiksi riittävästi uutta ydinvoimaa?
EU:n ilmasto- ja energiapaketti on siinä mielessä kinkkinen, että uusiutuvan energian määrä on asetettu prosentuaalisesti maan kuluttamaan kokonaisenergian määrään nähden. Suomen kohdalla tuo merkitsee sitä, että vuonna 2020 38 % energiasta tulee olla uusiutuvaa. Jos/kun lisäämme ydinvoimaa - joka ei ole uusiutuvaa - ja ajattelemme käyttävämme sitä paitsi perusvoimana myös säätövoimana, tarve uusiutuvalle vastaavasti kasvaa, jotta prosenttitavoite saavutetaan. Siksi tuulen säätövoiman tulisi myös olla uusiutuvaa.
Voi olla, että Pekkarisen ja vihreiden taistelu tulee pisteeseen, jossa Pekkarinen toteaa vihreiden joutuvan valinnan eteen. Joko otetaan sekä tuuli että vesi, tai sitten ei kumpaakaan. Jälkimmäisessä tapauksessa uusiutuva energia Suomessa täytyisi tuottaa yhä vain suuremmassa määrin puuperäisistä raaka-aineista. Mitä tähän sanoo metsäteollisuus? Aikooko se rakentaa Suomeen paljonkin uusia sellukattiloita ja paperikoneita? Elämme mielenkiintoisia aikoja.
skip to main |
skip to sidebar
Jos sivallus osuu, älä pahastu. Se on tarkoitettu piristämään.
Ville Kopra
SAK:n ekonomisti.
Töölöläinen Helsingin kaupunginhallituksen varajäsen, kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraajajäsen.
Haagan työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja.
4-vuotiaan tytön isä.
Töölöläinen Helsingin kaupunginhallituksen varajäsen, kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraajajäsen.
Haagan työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja.
4-vuotiaan tytön isä.
4 comments:
Jos SDP vastustaa yksiselitteisesti Vuotoksen ja Kollajan rakentamista, kuten itsekin kirjoittelet, miksi altaiden rakentamista vastaan ei oteta selkeää ja yksiselitteistä, Vuotoksen ja Kollajan kysymyksittä poissulkevaa kantaa ilmasto- ja energiaohjelman luonnoksessa?
Koko asia ilmaistaan paperissa näin:
"Vesivoiman hyödyntämisessä on huomioitava tasapainoisesti sekä uusiutuvien energiamuotojen lisätarve että ympäristönäkökulmat. Lähitulevaisuudessa vesivoiman tuotantoa voidaan kasvattaa perkauksilla, yläveden nostoilla sekä etenkin tehonnostoilla, joita tehdään voimalaitosten peruskorjausten yhteydessä. Vesivoimaa on lisättävä jo valjastettuja kohteita aktiivisesti hyödyntämällä."
Kappaleen voi toki halutessaan lukea niin, että se sulkee pois Vuotoksen ja Kollajan, mutta selvästi se ei sitä tee. Itse asiassa aivan yhtä pätevä lukutapa on se, että allas/altaat voidaan rakentaa; tätä varmastikin tarkkaan harkittu muotoilu ei sulje pois. Yhdellä lisälauseella loppuun, esim "Vuotosta ja Kollajaa ei saa rakentaa" teksti muuttuisi yksiselitteiseksi. Onko moista lisäystä puoluekokouksessa tulossa?
Toisena asiana; Vuotoksen argumentointi tuulivoiman säätöenergiatarpeella on pelkkää mauria - joka viikko uusi hatara argumentti Vuotoksen puolesta. Tuulivoima alkaa tarvita uutta säätöenergiaa vasta kun tuulivoiman kapasiteetti on yli 10% energiantuotannosta. Se skenaario ei ihan viikossa toteudu. Ydinvoiman säätöenergiaksi ja ehkä inasen aluepoliittisista syistäkin se Mauri haluaa tekojärvensä rakentaa.
Kun tuulivoimaa on se kymmenen prosenttia, silloinkaan Vuotoksen ja Kollajan kaltaisia ympäristökatastrofeja ei tarvita. Säätöenergia voidaan tuottaa paljon fiksummin - riskittömillä, aidosti kestävillä ja ympäristöystävällisillä ratkaisuilla. Joihin ei - nyt tarkkana - todellakaan kuulu SDP:n intoilema "puhdas" ja "kotimainen" ja "ongelmaton" ja "ilmastoystävällinen" ydinvoima.
Ystävällisin terveisin Vesa, vihr :-)
Lainataanpas vähän Jyrki Kasvia:
Ydinvoimasta odotettiin vihreiden hallitusneuvotteluiden kuumaa perunaa, mutta nyt näyttäkin siltä, että vesivoimasta tulee vielä tiukempi vääntö. Sinänsä on kyse samasta asiasta, sillä vesivoimaa tarvitaan nimenomaan ydinvoiman säätövoimaksi. Ilman uutta säätövoimaa, esimerkiksi Vuotoksen ja Kollajan kaltaisia vesivarastoja, Suomeen ei voida rakentaa Olkiluoto III:n jälkeen kuin yksi ydinreaktori, ja sekin tekee tiukkaa.
Ydinvoimalan teho ei ole säätövoimaa vaan tasaista perusvoimaa, toisin kuin esim. hiilivoimalaa, ydinvoimalan tehoa ei voi piikkien mukaan pumppailla ylös ja alas.
Vuotos-harrasteneisuus on täysin aluepolitiikkaa - Pekkarinen yrittää "vetää pohjoisen puolta", jotta koko metsäteollisuuden alasajo ei menisi puolueen piikkiin.
Kilin $¤##& tätä energiakeskustelumme tasoa.... Kun puhutaan tuotannon säätämisestä, tarkoitetaan kahta eri asiaa:
Ensinnäkin tuntikulutus vaihtelee suomessa 7GWh (kesäyö) ja 15 GWh (pakkaspäivä, kiitos sähkölämmityksen) välillä, siis sekä vuodenajan että vuorokaudenajan mukaan. Kaasuturbiinia lukuunottamatta mistään voimalasta ei voi vaan yksinkertaisesti säätää lisää huipputehoa, vettä virtaa koko ajan jonkun verran voimalasta läpi ja hiilipannujen ylös- ja alasajoaika on päiviä eikä tunteja.
Ydinvoima teknisesti ottaen joustaa, mutta sen talous perustuu siihen että sitä ajetaan lähes 100% käyttöasteella, mikä ei ole isompi ongelma niin kauan kun sähkönkuluttaja on tasaisesti 24/7 sähköä syövä tehdas. Eli käytännössä ydinvoima ei jousta lainkaan. Tuulivoiman tehonvaihtelu seuraa jonkun verran kulutusta, päivällä tuulee enemmän kuin yöllä ja kylmällä ilma on raskaampaa kuin lämpimällä.
Toiseksi, säätövaraa tarvitaan tuotannon vaihtelujen tasaamiseen. Seisokit, tekniset ongelmat, kuivat kesät vesivoimalla, ja tuulettomat päivät tuulivoimalla. Tämä on marginaalisen pientä säätöä verrattuna kulutuksen muutoksiin, ja se on sitä myös vaikka ituhippidiktaattori rakennuttaisi kaiken suunnitellun tuulivoimakapasiteetin pariin kertaan.
En edes aloita energiateollisuuden höpötyksen purkamista (aamun hesari) koska ei ole hiuksia päässä mitä repiä, listaan vain:
a) päinvastoin kuin sivistyneissä Pohjoismaissa koko tämän vuosituhannen, Suomen sähkönkulutus kasvaa 2% vuodessa maailman tappiin saakka,
b) pikanttina yksityiskohtana kaaviosta voi päätellä että kaukolämmön osuus pienenee,
c) Pohjois-Korea hengessä pyritään omavaraisuuten sähköntuotannossa,
d) siirtoyhteyksiä Ruotsiin parannetaan, ja sähköä viedään sitä kautta edelleen Keski-Eurooppaan ja toisaalta tuodaan säätövoimaa Ruotsin ja Norjan vesivoimaloista,
e) siirtoyhteydet Ruotsiina ovat ilmeisesti kannattavia ja mahdollisia kantaverkon kannalta, paitsi jos ne jatkuvat Pietariin saakka,
f) sekä kaupallisesti että teknisesti että poliittisesti eurooppalaiseen sähkömarkkinaan kytkeytyneessä Suomen sähkömarkkinoilla sähkö on edelleen jostain maagisesta syystä muuta Eurooppaa halvempaa, eli energiateollisuus tekee tällä hintaerolla rahaa viemällä sähköä ilman että sitä nostaa hintaa Suomessa, lisäksi ruotsalaiset ja norjalaiset myyvät meille edelleen säätövoimaa halvalla koska saksalainen raha haisee.
Pahoittelut ikääntymisenne johdosta!
Yst.terveisin reserviläinen ja Kati
Post a Comment