Vähän vauhtia joulun pyhiin toi piipahdus Vermon raviradalla, Tapanin raveissa. En ole vuosiin jaksanut innostua lajista itse, vaikka lähisuvussa erilaisiin hevosharrasteisiin löytyy kiinnostusta lähes hulluuteen asti. Tänäänkin jäi totot suurimmaksi osaksi viemättä.
Illan V5-pläjäys oli kuitenkin ihan viihtyisä. Lujaa mentiin, ja yllätyksiä tuli. Keli oli vähän heikko, mutta toki Vermon sisäfasiliteetit riittivät tämän iltaisen yleisön tarpeisiin mainiosti. Ei epäilystäkään, etteikö lajiin voisi hurahtaa pienellä syventymisellä pahemminkin.
”Oman tallin” heppakin teki takuujuoksun: illan toisessa V5-lähdössä neljänneksi. Kihin Toivo on varma juoksija, joka yleensä kuittaa oman laskunsa joskaan ei suuria ylivoittoja saa ainakaan toistaiseksi aikaan.
Ravipelaajat ovat kyllä jollakin lailla oma ihmistyyppinsä. Yleisilmeenä keski-ikäisiä, kohtalaisen vaatimattomasti pukeutuvia miehiä; sitä suurta hiljaista massaa. Pelaajien tulo- ja varallisuustasosta on sen sijaan vaikeaa sanoa nopeasti mitään, sen verran monesti raveihin törmää harrastusmainintana hieman herraskaisemmankin väen parissa. Timo Soinikin tuli tänään vastaan, eikä siis todellakaan piiloitellut missään kabineteissa. Taitavat huvit ja jatkuva vaalityö yhdistyä Vermossa tässä kohdin erinomaisen hyvin.
Vilmallekin kokemus oli jännittävä. Vaikka taivas vihloi viimaa ravinkansan päälle, tyttö halusi jatkuvasti ulos ja aivan radan viereen. Päivän lause oli: ”Hepat juoksee aika kovaa, ei varmaan pääse kyytiin.”
Toivoa sopii, että Koprien tallista tulisi menestyjäravureita myös jatkossa. Muutaman vuoden päästä voittoja saattaa napsia nimittäin senkin niminen heppa kuin Vilman voitto.
1 comment:
Kun itse olen Hillarya asettunut tukemaan, niin pitää hiukan kommentoida. HS:n mielipidekirjoitus antoi synkän kuvan Hillaryn mahdollisuuksista, mutta mikä on demokraattien vaihtoehto? Kuka ehdokkaista voisi voittaa vaalit? Kun ensin pitäisi vielä olla tarpeeksi vahva voittamaan demokraattien esivaalitkin.
Hillary joutuu voittamaan monta ennakkoluuloa tullakseen valituksi USAn presidentiksi. Mutta ehdokkaiden asettaminen siltä pohjalta, että uskonnollinen oikeisto on tyytyväinen, on onneksi demokraateille vierasta.
Henkilökohtaisella tasolla todettakoon, että en ole äänestänyt läpimenijää (Halosta lukuunottamatta) sitten vuoden 1995eduskuntavaaleja. Olen aina halunnut ajatella tulevaisuutta, ja äänestää ja tehdä vaalityötä siltä pohjalta. Saman periaatteen mukaan haluaisin SDPn tulevaa puoluekokousta ajatellen tehdä puolueelle tulevaisuutta. (Enkä valita Heinäluoman ja Tuomiojan välillä.) Siinäkään tapauksessa en välttämättä tukisi voitajaa, mutta politiikassa on kyse muustakin.
Joten minun maailmassani Hillary Rodham Clinton on paljon todennäköisenpi läpimenijä kuin useimmat tukemani ehdokkaat.
Post a Comment