Helpommallapa olisin päässyt, jos olisin alun perin ottanut sen vartin vastineen kirjoittamiseen. Mutta keskusteluhan on aina hyvästä, ja vaikka itselleni (kuten varmaan myös Holapalle ja Ahokkaalle) oli alusta lähtien kohtalaisen selvää miten se lähtee etenemään, niin olen kuullut kommentteja joissa tämän tyyppistä keskustelua pidetään hyödyllisenä ja jopa avartavana. Jotain järkeähän siinä sitten on.
Toisaalta on myönnettävä, että jotain uutta tässä tuli itsellenikin esille. Jos alle 10 % inflaation ei ole esitetty empiirisesti aiheuttavan negatiivisia reaalitalouden ongelmia, niin se on sinänsä kiinnostava tieto. Suomen pankista joku piti tätä periaatteessa mahdollisena, mutta korosti samanaikaisesti korkeamman inflaation ongelmaa nimenomaan hintavakauden suhteen. On nimittäin huomattu, että korkeampi inflaatio on vaikeampi saada pysymään vakaana kuin matalaa inflaatiota. Korkeampiin inflaatioasteisiin liittyy siis enemmän itseään kiihdyttäviä elementtejä. Toki tämäkin väite on avoin kritiikille. Myönnän äskettäisen orwellilaisen heikon hetkeni.
Jos katsotaan eteenpäin, niin yleinen taloustilanne USA:ssa huononee miltei päivä päivältä. Taantuman riski kasvaa, kun yritysten tulosennusteet heikkenevät, kurssit tippuvat ja hoitamattomien velkojen määrä taloudessa kasvaa. Taantuma ja lama ovat aina paitsi taloudellisia, niin myös puhtaasti inhimillisiä katastrofeja monille kansalaisille. Voi vain kuvitella millaiset tunnelmat ovat niissä tuhansissa ja tuhansissa perheissä, joiden kodit jenkeissä ovat nytkin pakkohuutokaupoissa.
Lukiessani Alan Greenspanin muistelmia törmäsin mielenkiintoiseen selostukseen siitä, mitä USA:n taloudessa tapahtui tasan 50 vuotta sitten. Mr. Greenspan oli tuolloin nuori yritystaloustutkija New Yorkissa. Ote kirjasta:
”By 1957 I’d worked with the steel companies for several years. Late that year, I flew to
About three months later, demand for steel plunged. It was the onset of the 1958 recession, which turned out to be the sharpest business downturn since the war. When I was next in
Alan Greenspan, The Age of the Turbulence, 2007
Tasan 50 vuotta sitten…
6 comments:
Heitäppäs ekonomisti ennuste miten se USA:n taantuma meihin voi tulla vaikuttamaan. Itseäni mietityttää että tulikohan sitä sovittua pankin kanssa liian tiukka asuntolainojen takaisinmaksuaikataulu kun ei voi tietää miten nuo korot lähtee heilumaan.
Itse olen seurannnut suurella mielenkiinnolla ja liian vähäisellä kapasiteetilla varustettuna erittäin kiinnostavaa ja avartavaa talouspoliittista keskustelua edellisestä merkinnästä. Tällaista kamaa ei löydy Kauppalehdestä. Tämäntyyppiset jutut ovat nimenomaan, oli sitten mitä mieltä tahansa, sitä kuuluisaa "valoa kansalle". Lissee, lissee!
Koobra varmaan vastaa, mutta ihan näin amatöörinä ja asuntovelallisena:
Toisaalta, ns. luottokriisi vaikuttanee koko maailmantalouteen, keskustelu siitä pystyykö muu maailma irtautumaan (decouple) ja missä määrin Yhdysvaltain luottokriisistä käy kiivaana, pessimisten kannan saa vaikka Nouriel Roubinilta, joka valittevasti on ollut tähän saakka ennustanut tätä kriisiä hyvin, http://tinyurl.com/2zq698
Jos usko asuntomarkkinoihin ja lainanottajien takaisinmaksukykyyn laskee, niin asuntojen hinnat tippuvat jo lainanannon kiristämisen vuoksi, ja marginaalit nousevat. EKP:n on vaikea vastata tähän koronlaskulla, koska inflaatio on muutenkin nousussa ja pankin virallinen missio on hintavakaus.
Toisaalta, Euroalueelle virtaa rahaa ennätysvauhtia nimenomaan Yhdysvaltojen finanssimarkkinoiden ja taalaan hyytymisestä johtuen, kts. Danske Bankin raportti http://tinyurl.com/3dl9wn
Tämä tarkoittaa lisää löysää rahaa lainattavaksi, ja edesauttane asuntojen ja muun kiinteän omaisuuden hintainflaatiota. RATA on myös pitänyt huolta siitä, että luototuksessa on joku tolkku ja kansalaisten (nimelliset) tulot kasvavat ihan kivasti.
Lisäki EKP saattaa pudottaa korkoja ihan euron dollarikurssin pudottamiseksi. Tai sitten nostaa luototuksen kiristämiseki.
Ota tosta sitten selvää :-) Toisaalta jos tietäisin miten asuntomarkkinat kehittyy, niin tuskin tarvitsisin asuntolainaa.
Lyhyesti. Pete: kuten teme tuossa pohdiskeli, voi olla että korkoihin tulee kuitenkin pikemminkin lasku- kuin nousupainetta. Kun talouskasvu hiljenee ennustetusta ensi vuonna euroalueella, niin tämä painaa myös inflaatio-odotuksia toivottavasti alas. EKP todennäköisesti elvyttää korolla alas heti kun se tulee inflaatiotavoitteen osalta joten kuten uskottavasti mahdolliseksi. Samalla euron vahvistumista saisi vähän padottua. Suomalaisen asuntovelallisen ei mielestäni tarvitse olla USA:n tapahtumista kovin huolissaan.
Esa: ei se nyt tietenkään _kapasiteetista_ ole kiinni :)
Aivan. Mutta vientiteollisuudessa työskentelevällä palkansaajalla saattaa jo huolenaihetta ollakin?
EKP ei vähään aikaan laske korkoja.
Korkeat öljyn ja raaka-aineiden hinnat ovat viimeisen vuoden aikana kiihdyttäneet Euroalueen inflaation yli EKP:n tavoitteen. Raaka-aineet noteerataan US dollareissa. Heikko USD on pitänyt Euroalueen inflaation jotenkin hallinnassa, kun Euron käyttäjät ovat voineet ostaa halpoja dollareita ja niillä raaka-aineita. Korkojen lasku Euroopassa vahvistaisi dollaria, tämä yhdistettynä korkeisiin raaka-aineisiin voisi päästää inflaation käsistä.
EKP:n pomo Trichet on tunnettu inflaatio haukkana. Viimeisimmät inflaatioluvut olivat selkeästi yli tavoitteiden; 3 % vs. tavoite 2 %. Jotta päästäisiin EKP:n tavoitteeseen pitäisi inflaation tippua yhden kolmanneksen, joka on paljon. Tässä tilanteessa ei korkoja lasketa, jos lasketaan niin se on virhe.
Post a Comment