Mielestäni perustulokeskustelu käy tällä hetkellä Suomessa aika aktiivisena. Toisaalta se saa yhä selvemmin piirteitä, että jotain pitäisi tehdä mutta varsinaiseen perustuloon suhtaudutaan silti kriittisesti. Näistä esimerkkeinä Matti Vanhanen ja Jorma Huuhtanen mm. tämän päivän Suomenmaassa. Niin, meille todellakin tulee muuten Suomenmaa. Se on erään sukulaissedän "lahjatilaus". Postinjakaja pitää meitä varmaan kaheleina.
Mutta näin tänään Suomenmaan takakannesta, että Kelan pääjohtaja Huuhtanen nimenomaan ei kannata perustuloa, mutta jonkinlaista sosiaaliturvan remonttia kannattaa. Myös Vanhanen ja Vasemmistoliitto - toisin kuin Cronberg äskeisessä tv-tentissä väitti - kannattavat järjestelmän kokonaisremonttia. Vasemmistoliiton ehdotukset eivät mielestäni toimi, vihreiden omat "askeleet" kohti perustuloa ovat kiinnostavampia.
Mutta helppohan niitä kokonaisremonttejakin on kannattaa, kun pysyttelee lehtijuttutasoisissa kuvailuissa, siis kertoo mitä kaikkea hyvää uuden systeemin pitäisi sisältää. Jos hallitusohjelmaan kirjataan kokonaisremontin selvittely, voi olla että tulee taas paljon hiljaisempaa. Saatetaan huomata, että täydellistä maailmaa ei ole vaalien välissä ja nykyisessäkin järjestelmässä on omat hyvät puolensa.
Äskeisessä Cronbergin tentissä maikkarin toimittaja muuten selosti Metalliliiton selvittäneen perustulon kustannuksia siten, että vihreiden malli tulisi edellyttämään 39 ja 49 % verotasot. Hmm, taisi mennä hiukan väärin. Metalli ei ole selvittänyt näitä asioita (käsittääkseni) lainkaan, Sorsa-säätiö on. Sorsa-säätiökään ei ole laskenut perustulomallien kustannuksia. Ja nämä prosentit taas ovat ihan suoraan siitä vihreiden mallista, johon toimittaja siis viittasi. Että näin...
Siinä omassa raportissani ei muuten tosiaan pidetä nykyistä sosiaaliturvan toteuttamistapaa minään lopullisena totuutena. Esitän siinä harkittavaksi ihan saman tyyppisiä asioita, joihin Vanhanen ja Huuhtanen ovat viitanneet. Nyt sitä raporttia vaan halutaan lukea niin, että kun se torjuu vastikkeettoman perustulon, se samalla haluaa sementoida nykysysteemin. Laiskaa vai tarkoitushakuista? No, en syytä toimittajia tai muitakaan, ei kukaan ehdi millään katsella läpi kaikkia viikon aikan ilmestyviä raportteja tarkasti.
Ps. Aker Turun Liberty of the Seas on mennyt taas hurjasti eteenpäin. Luovuttaminen tässä keväällä ja loppukiriä vedetään. Maailman suurin risteilijä on kohta valmis palvelemaan amerikkalaisia kultapossukerholaisia karibialla. Ja ihan kohta aletaan sitten työt Suomen kaikkien aikojen suurimman yksittäisen vientikaupan rakentamiseksi, siitä ehkä joskus myöhemmin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
7 comments:
Ihan samaa mieltä konkretian puutteesta, oikeastaan ainoa konkreettinen esitys on edelleenkin vihreiden malli ja sekin on liian yleisellä tasolla. Isompi ongelma on kuitenkin, se että asioita sotketaan keskenään:
- Asumistuki, ja asumisen tukeminen yleensä. Lähestulkoon kaikki ovat sitä mieltä että nykyinen käytäntö on kohteliiasti sanottuna omituinen, kellään (vihreät mukaan lukien) ei ole mitään kovin selkeää ehdotusta mitä sille pitäisi tehdä. Toisaalta ei tästä ole pakko tehdä mitään estettä muiden tukien korjaukselle.
- Vastikkeellisuus. Hurskastellaan siitä onko se hyvä asia vai ei. Olennaista on miten jos ollenkaan se toteutuu. Vanhanen haluaa patistaa ihmiset töihin, miten? Soininvaara ja kumppanit ei käytännössä usko, että vastikkeellisuus toimii. Ottaen huomioon muun ohella, että meillä on perustuslaissa taattu minimitoimeentulo vaikka ei tekisi yhtään mitään, ajatus on vankalla pohjalla. Demari-leiriä ei saa sitä ääneen sanomaan, mutta käytännössä ovat samaa mieltä, pitävät vaan tätä välttämättömänä pahana. Ero on pitkälti näkemyksessä kannustinongelman suuruudesta. Perustuloon voidaan joka tapauksesa liittää jonkinlainen vastikkeellisuus jos niin halutaan, kutsutaan sitä sitten vaikka kansalaispalkaksi.
- Eri tukien ja verotuksen yhdistäminen. Voidaan olla monta mieltä siitä kuinka pitkälle tämä on ylipäänsä mahdollista, mutta on tässä paljonkin tehtävissä. Parhaan argumentin tämän puolesta murjaisi aikoinaan Sailas todetessaan, että valtakunnassa on ehkä viisi ihmistä jotka oikeasti ymmärtää miten julkinen talous kokonaisuudessaan toimii. Ja meillä on kaksisataa edustajaa joidenka pitäisi tehdä asiasta päätöksiä. Selkeys on hyve monella tavalla.
- Pienempien tukien nostaminen ja pienituloisten verojen alentaminen. Tästä on sentään ihan aitoa poliittista erimielisyyttä. Vihreät kannattaa, Keskusta ja Vasemmistoliito ainakin osittain, SDP haluaa laittaa rahat palveluihin. Tässä ollaan ihan perusasioiden äärellä, eli tuet vastaan palvelut.
- Verouudistus ja kustannusvaikutus. En ymmärrä miksei Ville Niinistö ja muut selitä ihan suoraan, että tasavero ja palautus perustulon muodossa on vain tapa toteuttaa nykyinen veroprogressio. Toisaalta on se sen verran itsestäänselvää, että en ihmettele epäilyjä siitä että vaikka sinänsä fiksu Arajärvi ("9 miljardia lisämenoja") ei vain halua ymmärtää tätä. Verouudistus toisaalta tulee tehtäväksi joko seuraavalla tai sitä seuraavalla vaalikaudella. Vasemmaltakin on puhuttu tuloveroportaiden vähentämisestä kolmeen. Jos halutaan verotusteknisistä syistä mennä tasaveroon, mutta säilyttää progressio, niin kyllä se toteutus näyttää aika lailla tuolta vihreiden mallilta.
- Typerin esietty argumentti perustulon puolesta on että se vapauttaa ihmiset työnteósta. Ei vapauta, eikä ole tarkoituskaan kenenkään laskutaitoisen esityksissä. Typerin argumentti sitä vastaan on ns. tunnistamisongelma. Ei meidän julkisella koulutus, terveydenhuolto, lastensuojelu, jne. -järjestelmillä aktiivista yhteuskunnan puuttumista ja tukea kaipaavien tunnistaminen voi perustua ensi sijassa tulojen puutteen havaitsemiseen...
Nopeasti kiinnitän huomiota muutamaan kohtaan:
- Kannustinongelmista on tullut jälleen uutta tutkittua tietoa: ongelmaa on todella liioiteltu, sillä pienituloisten veronkevennykset ovat parantaneet pienipalkkaisen työn kannustavuutta (kts. kauppalehti ja vnk tänään).
- Kuten SY on juuri todennut, vihreiden malli ei pura loppua kannustinloukkuproblemtiikkaa.
- Jos perustuloon voi liittää vastikkeellisuutta (mitä siihen ei todellakaan voi määritelmällisesti liittää, mutta anyway), mikseivät vihreät sitten puhu kansalaispalkasta ja tästä vastikkeellisuudesta???
- Olen täysin eri mieltä temen viimeisestä pointista "typerin argumentti perustuloa vastaan tunnistamisongelma". Se on aivan keskeinen argumentti. On erittäin kannatettava periaate, että eri etuuksien myöntämiseen liittyy palvelu- ja koulutustarpeiden tunnistaminen. Etuuksien logiikoihin tulee tätä kautta kannustavuutta, konkr. viittaan esim siihen että kuntoutustuet edellyttävät kuntoutusta, koulutustuki kouluttautumista jne. Myös etuisuuksien tasoeroihin syntyy mielekkyyttä, minkä monet tosin nimeävät turhaksi byrokratiaksi, mutkikkuudeksi ja holhoukseksi.
- Jos perustuloa esittävät lakaisevat tämän viimeisen ongelman maton alle, on yhteisen sävelen löytäminen tod.näk hyvin vaikeaa uudistuksissa
Argumentti jonka mukaan perustuslakimme oikeuttaisi vastikkeettomaan toimeentuloon on aika yleisesti käytetty ja erityisen paljon sitä käyttävät perustulon ajajat. Laitetaanpa muistin virkistykseksi tähän tuo kohta:
Perustuslaki 19§ § mom.
”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon”.
Tuo kohta sisältää selvän ehdon, viitauksen oman ansaitsemisen ensisijaisuuteen. Perustuslakivaliokunnalta onkin jouduttu kysymään kantaa esimerkiksi uudistuksiin joilla toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa, jos henkilö toistuvasti kieltäytyy työstä sekä siitä voidaanko työmarkkinatukioikeus poistaa henkilöiltä jotka kieltäytyvät työstä tai aktiivitoimista. Perustuslakivaliokunnan tulkinta on ollut, että näin on voinut menetellä.
Työstä voi käytännössä kieltäytyä kieltäytymättä suoraan, jos alkoholisti menee ympäripäissään työhaastatteluun, niin onko hän "kieltäytynyt työstä"? Kuinka monelta ihmiseltä ylipäänsä on leikattu tukia työstä kieltäytymisen vuoksi? Joka tapauksessa, saa olla aika kova porvari, jos on sitä mieltä että sosiaalipummit pitää jättää tyhjän päälle.
Mitä tulee VN:n selvitykseen, siinä todetaan että kannustinloukut ovat pienentyneet, koska: palkat ovat nousseet, etuudet juuri eivät ja verotus on keventynyt. Tästä seuraa sitten muuten että pienempiä etuuksia ei voi juuri nostaa ilman että kannustavuus laskee.
Raportissa myös todetaan, että 50 000 työttömällä "oli työllistymisveroaste yli
80 prosenttia". Ja sitten vielä työvoiman ulkopuolella olevat. En tiedä "liiotellaanko" tuota, mutta minusta tuo ei ole marginaalinen ryhmä.
Ylipäänsä, en epäile lainkaan etteikö kova keppilinja vähentäisi työttömyyttä. Esimerkkinä tästä käy vaikka Yhdysvaltalainen EITC, jonka idea on se että verotus on jopa negatiivinen jos vain käy töissä. Tämä vaan jättää ne työllistymiskyvyttömät täysin tyhjän päälle.
Tähän se pehmeämpi syyperustainen vastaus on että me jotenkin erotamme ne joilla pitää antaa keppiä, niistä joilla pitää antaa porkkanaa. Tämä on lähtökohtaisesti millään kuviteltavissa olevilla viranomaisresursseilla epäuskottavaa, ja siitä että tässä erottelussa myös onnistutaan on hyvin vähän näyttöä.
Mitä tulee tunnistamisongelmaan: En olleenkaan epäile, etteikö tuissa olisi joku logiikka. Epäilen sitä että logiikka vastaa tarkoitusta. Jos kerran, kuten Kopra raportissaan kirjoittaa, työvoimakoulutukset ovat niin suosittuja, että 160 000 hakijasta vain 60 000 pääsee koulutukseen, niin miksi sinne pitää erikseen pakottaa? Ei kai nyt kukaan kuvittele, että ihmiset eivät kouluttaudu ja etsi töitä jos ei siihen joku erikseen käske?
En kuulu vihreisiin, sympatiseeraan kyllä monissa asioissa, joten en osaa vastata heidän puolestaan. Sinänsä he ovat tuoneet oman perustellun kantansa vastiikkeellisuuten selväksi.
Mikään ei estä keskustelijaa unohtamasta hetkeksi vastikkeellisuutta, ja ottamaan kantaa siihen kelpaako malli sosiaaliturvan ja verotuksen yksinkertaistamiseen sinänsä. Jos kyllä, niin sitten voida puhua vastiikkeellisuudesta. Jos ei, niin puhutaan siitä mikä esitetyssä verotus- ja tukimallissa on vikana.
Pari kommenttia:
- Tuohon päissään työhaastatteluun menemiseen; Työvoimatoimistojen antamisssa työvoimapoliittisissa lausunnoissa rinnastetaan työstä kieltäytymiseen se, että on omalla toiminnallaan aiheuttanut sen ettei työsuhdetta ole syntynyt. Tapahtuuko tätä paljon? Joidenkin mielipiteiden mukaan liiankin paljon, tällä syyllä annettavia karensseja on ainakin muutoksenhakuasteissa todella runsaasti. Noita "on itse aiheuttanut jne.." perusteella annettuja karensseja on minusta arvosteltu pikemminkin liian tiukasta kuin liian lepsusta linjasta.
- Talousneuvoston teettämässä selvityksessä todetaan sosiaaliturvan muutoksilla voitavan lisätä kannustavuutta kahdella tavalla: heikentämällä etuuksia tai vähentämällä tulosidonnaisuutta. Jälkimmäiseen on perustulo tietysti äärimmäinen keino, mutta ei ainoa. Minun mielestäni kiireellisimpiä keinoja olisi ainakin puolison tuloharkinnan poistaminen työmarkkinatuesta sekä asumistuen uudistaminen niin, että tuen lasku olisi tulojen noustessa vähemmän jyrkkä kuin nyt.
Ajatus asumistukeen sisältyvän rajuhkon progression korjaamisesta on sinänsä kannattettava, mutta miten se käytännössä toteutetaan? Karkeasti ottaen, ja korjatkaa jos olen väärässä, kun kuukausitulot kasvaa 14 euroa niin omavastuu kasvaa 6 euroa kahden hengen talouksissa, ja vastaavasti 14/5 euroa useimmissa isommissa. Asumistuen määrä on (asumismenot - omavastuu) * 80%. Eli efektiivinen veroprosentti on 6/14*0,8 = 34%, tia 5/14*0,8=29%
Jos noita prosentteja haluataan laskea, niin en minä muuta keksi kuin joko: (a) lievennetään progressiota, jolloin asteikko leviää toisesta päästä, tai (b) asteikkoa muutetaan niin että progressio ei ole lineaarinen vaan kasvaa tulojen kasvaessa, jolloin meillä on kahta kauheampi vero hieman suuremmilla tuloilla, tai (c) pienentämällä asumistukia. Viimeinen voitaisiin kompensoida korottomalla muita tukia, mutta se taas toisesta suunnasta lisää kannustinongelmaa. Voidaan myös nostaa tarkistusrajaa 300 suuremmaksi, mutta tämä on käytännössä sama kuin vaihtoehto a.
Erillisestä asumistuesta pitäisi pyrkiä ajan myötä eroon. Nykysysteemi tarvitsisi joka tapauksessa muutakin kuin pikkuremonttia.
Kuule koobra,
ei sitä tartte hävetä jos sulle tulee useampia aviiseja. Äidinkielen opettajalleni tuli aikoinaan 28 sanomalehteä. Näkökulma laajenee, ehkä ymmärryskin.
tervehdyksin
uusmaalainen
Post a Comment