Kirpputoritalous

Loppuviikosta juhlittiin tämän vuoden ammattiin valmistuvia parin päivän setillä Ruotsin laivalla. Erittäin hauskaa mutta toki vaati veronsakin, koneen äärelle kerkesi vasta näin äitienpäivänä.

Tänään olisi pitänyt leipoa kakut ja kerätä valkovuokot mutta hieman vajaaksi jäi, myönnetään. Lupasin että kukat tulee sänkyyn aina kun vietetään toukokuun toinen sunnuntai landella. Otinpahan kuitenkin jokeltavan tytön hoitooni aamuseitsmän maissa ja annoin paremman puoliskon lepäillä pidempään. Lahjaksi ostin sen tupladvd:n Narnian saduista (ihan nappiin meni). Ja jonkinlaiseksi äitienpäivälahjaksi tulkitsen senkin, että lähdin mukaan Vallilan kirppiksille kiertelemään ja ihmettelemään miten rihkamakauppa se on joka kannattaa.

Kierrellessä tuli taas mieleen vanhat hyvät opiskeluajat. Sekin miten kansantalouden mallinnuksen lähtökohtana pidettiin erilaisia markkinatilanteita ja pohdittiin miten ostajien ja myyjien erilaiset tiedot tuotteiden ominaisuuksista vaikuttavat toteutuneisiin hintoihin. Itselläni oli suuria vaikeuksia miettiä yhdenkään tuotteen kohdalla todennäköistä "tasapainohintaa". Kaupanteko vaikutti arpapeliltä. Mutta raha liikkuu tässäkin tapauksessa, kahdelta tutulta myyjättäreltä kuulin että alan ammattilaiset käyvät tekemässä isoja kauppoja välittömästi tiskien avauduttua ja pistävät tavaran jälleenmyyntiin. Ei mikään yllätys: kirpputori on tilanne jossa amatöörit myyvät tavaraa amatööreille verovapaasti. Pelipaikka helppoheikille välistävetäjälle.

Noh, olen aika varma että se yksi ja ainut tekemäni kauppa kannatti: Fool's Gardenin Dish of the Day, á fifty cent.