Monday, December 21, 2009

Tyypillistä

HBL:n pääkirjoitus 19.12.2009 toteuttaa pinnallisen sosiaaliturvakommentoinnin syksyn muotivillityksen: ay-liike tuhosi perusturvan parannukset SATA-komiteassa! Ja sosiaalitupo teki saman jo viime talvena!

Uskomatonta kaakatusta. Viitaten edelliseen postaukseeni, ay-liike kannattaa työttömyysturvan ja perusturvan korottamista. Työnantajapuoli kannattaa sitä huomattavasti nihkeämmin - itse asiassa se pyrkii tosiasiallisesti leikkaamaan kaikenlaista sosiaaliturvaa. Se, että ay-liike on mukana työttömyysturvasta neuvottelemassa lienee kuitenkin aika positiivista turvan saajien kaiken kaikkiaan. Etenkin kun poliittisen vasemmiston tilanne on niin heikko kuin on.

Viisastelevaan toimittajatyyliin kuuluu tietysti höblänkin tapauksessa vaatia sekä perusturvaan kunnollisia korotuksia että työnteon tekemistä kannattavammaksi. "Kaikille kaikkea hyvää" on mukava kirjoitella lasipalatsien pääkirjoituskammareissa.

Saman lehden sisäsivulla suomenruotsalainen pitkäaikaistyötön raportoi elämästään ja tukihelvetistään. Byrokratia antaa p***ja etuuspäätöksiä eivätkä viranomaiset keskustele keskenään. Työvoimahallinnon palvelut ovat kuulemma aivan turhia, mihinkään kursseille ei lähdetä. Silti ei ole mitään tekemistä, ja 400 euroa kuussa käteen on niin (itse)säälittävän vähän ettei pysty ostamaan edes ulkovaatteita tai pyörää, jotta voisi ottaa vastaan tarjotun työpaikan urheilukentän vahtimestarina.

Löytyisikö Suomesta ketään muita vastuunkantajia ammattiliittojen ja jäsentensä kavereiksi?

5 comments:

Tuomas Tuure said...

Hei Ville! Pahoittelen kommenttitulvaa, mutta vielä palatakseni tämän ja aiemman kirjoituksesi sisältöön:

1) Eikö perusturvan nostaminen voisi olla parlamentaarinen kysymys ilman erillisiä keskusteluja työnantajien tai palkansaajien järjestöjen kanssa?

2) Millaisia ratkaisuja ay-liike esittää niiden ihmisten, vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden perusturvan saajien tilanteeseen, joiden työelämän mahdollisuudet ovat hajanaiset ja tarjolla on vain satunnaisia pätkämahdollisuuksia, joihin sosiaaliturva ei nykyisin kannusta?

3) Tarvitaanko palkansaajaliikkeen mielestä Suomessa mitään järjestelmää, jossa työtuloja ja sosiaaliturvaa voisi yhdistää? SATA- komiteassahan järjestö- ja virkamiespuoli huusivat kurkku suorana kun moista yritettiin.

Edelleenkin suurin osa pitkäaikaisesti köyhistä on osaamiseltaan heikkoja, sairaita, pitkään sivussa olleita ynnä muita ryhmiä, joille satunnaiset pätkämahdollisuudet ovat ainoa keino työn syrjään.

Palkansaajapuolelle ajatus työn ja sosiaaliturvan yhdistämisestä on kirosana, jotta ihmiset voidaan kylmästi jakaa työllisiin ja työttömiin. Kuitenkin isolle osalle perusturvan saajista, olisi pätkäelämän ja sosiaaliturvan yhdistäminen nykyistä parempi tilanne. Mielestäni pätkätöitä ei tehokkaimmin vastusteta kiusaamalla yksilöitä, joille yhteiskunta ei muuta tarjoa.

Kaipaisin tämän jengin tilanteen parantamiseksi pohtivilta demareilta jotain konkreettista esitystä eli muuta kuin hernekeittolaarin äärestä tavattu "Kyllä SDP on aina työn puolue"

Ville Kopra said...

Hei,

Joudun vastaamaan hyvin lyhyesti.

1) Kyllä, perusturvan nostaminen ja siihen liittyvä tahdonmuodostus on minusta juuri parlamentaarinen ja poliittinen kysymys. Eduskunnan pitäisi ottaa itselleen valta päättää haluamistaan muutoksista oikeistohallituksen budjettiesityksiin, ja esim. parantaa työttömyysturvaa jos/kun kerran niin halutaan. Kolmikantaa tarvitaan aina tietysti siltä osin, kun muutokset koskettavat palkansaajia.

2) Konkreettisesti tällä hetkellä pitäisi tukea kuntien mahdollisuutta työllistää ihmisiä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Sieltä löytyisi järkevää ja erittäin tarpeellista työtä paljon, myös sellaista jota voitaisiin räätälöidä vajaatyökykyisten lähtökohdista käsin. Myös kolmatta sektoria sekä palkkatukimalleja tarvitaan; pitäisi lähteä aktiivisesti rakentamaan nykyistä toimivampia välityömarkkinoita.

3) Kyllä, esim. soviteltu päiväraha on tästä hyvä esimerkki. Myös asumistuen uudistamisen ja tulorajojen loiventamisen kautta saataisiin isot kannustinefektit pienituloisille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Vastikkeettoman rahanjaon suhteen olen sen sijaan erittäin kriittinen.

Hauskaa joulua kaikille blogin lukijoille!

Teemu said...

Heikki Hillamo kertoo että vaihtoehtoja tukien ja toimeentulon yhteensovittamiseen oli neljä (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sata-komitean+ei+annettu+auttaa+huono-osaisia/1135251220302):

Ensimmäinen oli nostaa työmarkkinatukea ja muita perusetuuksia. Hillamo kirjoittaa että "Ratkaisua pidettiin liian kalliina, varsinkin kun työmarkkinajärjestöt olivat Sata-komitean esityksen vastaisesti sopineet ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantamisesta ilman vastaavaa korotusta työmarkkinatukeen. Samalla järjestöt löivät kuitenkin lukkoon, että jos työmarkkinatukea nostetaan, ansiosidonnaista turvaa on edelleen parannettava."

Toinen keino olisi ollut nostaa asumistukea, maksaa liikaa. Kolmas olisi pienentää pienempien tulojen verotusta, ja tämän sössimisestä voi syyttä hallitusta, käytännössä kokoomusta. Eikä se nyt niin paljon auttaisi kuitenkaan.

Neljäs olisi että toimeentulotuki siirretään KELAn, jolloin tukia voisi paremmin yhteensovittaa. Ja tämäkään ei käy.

Käytännössä tämä näyttää siltä että aseveliakselin oikea laita pitää huoltaa siitä että lisää rahaa ei tule, ja vetoaa sinänsä usein ihan perustellusti siihen että rikkinäisessä järjestelmässä se passivoi. Vasen laita taas pitää huolta siitä että järjestelmää ei voi korjata. Eikä sitä voi ajaa alaskaan, jopa ei mitään voisi olla parempi vaihtoehto kuin tämä sosiaaliturvajärjestelmä, kun tälle ei ole mitään kannatusta.

Se minkä takia tästä huudetaan vasemmalle eikä oikealla laidalla, on se että vasemmalta edes rohjetaan toivoa jotain. Väittäisin muuten että valtaosalla AY-liikkeen jäsenistä on lähipiirissään joku joka on perustukien varassa, ei ole paperityöntekijän jonka puoliso on työkyvyttömyyseläkkeellä etu että puoliso saa mahdollisimman vähän rahaa ja lisää ei saa töitä tekemällä hankkia.

Liittyen kolmoskohtaan, vajaakuntoiset eivät tarvitse mitään omia työmarkkinoita joissa on omia kunnallisia palikanhakkaamistyöpaikkoja. Nämä ovat usein ihan sinänsä hyviä ja päteviä työntekijöitä, varsinkin ne loppuunpalaneet on yleensä sieltä paremmasta päästä, joilla ei riitä rahkeet täyspäiväiseen työhön. Tarvittaisiin toimivia järjestelyjä osa-aikatyöhön ja työnantajan riskin pienentämistä.


Tästäkin huolimatta, vilpittömästi hyvää joulua.

Ville Kopra said...

Hiilamo on väärässä.

Työmarkkinajärjestöiltä nimenomaan PYYDETTIIN ratkaisuja tämän vuoden alussa liittyen ansiosidonnaisen turvan kehittämiseen. Ratkaisut löydettiin, ja ne vievät työttömyysturvaa yhä aktivoivampaan suuntaan.

Ja mitään kytköstä ei todellakaan tehty sosiaalitupossa; työttömyysturvalaki on aina lähtenyt siitä samasta perusperiaatteesta - joka nyt minun arkijärjelläni perustuu ihan perustuslain yhdenvertaisuuteenkin - että valtio kohtelee työttömiä tasa-arvoisesti, riippumatta siitä ovatko nämä työttömyyskassan jäseniä vai eivät.

"Liittyen kolmoskohtaan, vajaakuntoiset eivät tarvitse mitään omia työmarkkinoita joissa on omia kunnallisia palikanhakkaamistyöpaikkoja. Nämä ovat usein ihan sinänsä hyviä ja päteviä työntekijöitä, varsinkin ne loppuunpalaneet on yleensä sieltä paremmasta päästä, joilla ei riitä rahkeet täyspäiväiseen työhön. Tarvittaisiin toimivia järjestelyjä osa-aikatyöhön ja työnantajan riskin pienentämistä."

Tästä ylläolevasta olen Teemun kanssa osin samaa mieltä. En ehtinyt käsitellä aihetta enempää, mutta toki vajaakuntoisia on paljon erilaisia. Tärkeää olisi kuitenkin, että jokaiselle löytyisi jokin työpaikka - olkoon se sitten vaikka palikanhakkaamista tai kierrätystä, nämäkin ovat erittäin tärkeitä esim. sosiaalisuuden, kaveriporukoiden ja arkirytmin kannalta.

Hyvää joulua myös Teemulle.

Anonymous said...

Hyvää joulua kaikille paikalla olijoille. Toisin kuin 98% internetistä, niin näitä keskusteluja lukemallahan oppii asioista! Mahtavaa, jatkakaa.