Sunday, February 01, 2009

Nokia tulee AINA ensin?

HS väittää, että Nokia on uhkaillut lähtevänsä Suomesta ellei sen vaatimia muutoksia tietosuojalakiin hyväksytä. Pitkän lainvalmisteluprosessin aikana oikeusoppineet ovat olleet käytännössä poikkeuksetta sitä mieltä, että kyseinen lakimuutos vaarantaisi sananvapauden tai muita kansalaisten perusoikeuksia.

Nyt Vanhanen ilmoittaa, että ainakaan hän ei ole kyseisen laisista uhkailuista ollut tietoinen, vaikkin "alemmilla tasoilla" jotain tämän suuntaista on saattanut esiintyä. Miksi tuo minusta kuulostaa siltä, että Vanhanen nimenomaan on ollut tietoinen siitä, että jotain kiristämisen tapaista noilla "alemmilla tasoilla" (lainvalmistelu ministeriössä) on tapahtunutkin?

Minulle tästä Lex Nokiasta tulee mieleen kolme asiaa. Ensinnäkin Nokian merkitys Suomen kansantaloudessa on sen verran suuri, että yrityksellä varmasti on sekä suoraa että epäsuoraa vaikutusvaltaa lainvalmisteluvaiheissa yhdessä maailman vähiten korruptuneista maista. Pidän siten Hesarin juttua periaatteessa uskottavana.

JOS Hesarin jutun pääväite (perustuslain kannalta erittäin kyseenalainen lakihanke, jota motivoi yhden yrityksen kiristys) saa lisätukea, Lex Nokia ei saisi edetä eduskuntatyössä. Oppositio tulee tekemään tästä varmasti erittäin kuuman poliittisen kysymyksen etenkin, kun sosialidemokraattiset liikenne- ja viestintäministerit muutama vuosi sitten jarruttivat hankkeen etenemistä. Lex Nokia on syntymässä nimenomaan porvarihallituksen tuottamana.

Ja kolmanneksi: estäisikö Lex Nokia oikeasti yritysvakoilua ja yrityssalaisuuksien luvatonta kulkemista yrityksen ulkopuolelle? Lakimuutoksen johdosta Nokia ja muut yhteisöt saisivat seurata oman sähköpostipalvelimensa avulla käyttäjien sähköpostiliikenteen reittejä, mutta eivät viestien sisältöjä. Jos minä olisin Nokian työntekijä joka haluaa vuotaa jotain ulos, tekisin sen lakimuutoksen jälkeen työpaikkani ulkopuolella. Sitten yritysten olisi tietysti vaadittava taas uusia oikeuksia henkilöstönsä tietoliikenteen kontrolloimista varten, mikä ei johda jatkossa ainakaan perusoikeuksien kannalta yhtään terveempään tilanteeseen.

Nokian ja kumppaneiden kannattaisi nyt pikaisesti aloittaa asiallinen, faktoihin perustuva tiedotuskampanja siitä, mistä niiden näkökulmasta on kysymys. Kabinettilobbaus ei tule tuottamaan toivottua tulosta; sillä tiellä koko asia on vaarassa räjähtää käsiin. Matti Vanhasen ja Suomen hallituksen on kerrottava avoimesti lainvalmistelun vaiheista ja niistä perusteista, miksi tässä asiassa on ehdottoman tärkeää kävellä esimerkiksi perustuslakivaliokunnan haastattelemien oikeusoppineiden yli. Minun käsitykseni mukaan perusoikeuksia on mahdollista loukata määräaikaisesti viittaamalla lähinnä sota- tai poikkeustilaan, mutta siitä kai ei taloustaantumasta huolimatta nyt ole kysymys.

1 comment:

Teemu said...

Veikkaan että tässä on taustalla se, että Nokia on tutkimuksissaan törmännyt sähköpostien kirjesalaisuuteen ja vastaava osasto on polttanut päreensä oikeisjutun uhasta. Ja siksi se laki pitää saada, on siitä käytännössä mitään hyötyä tai ei. Tietoturvan kannalta pelkkä sähköpostin headereiden lukeminen on marginaalista puuhastelua.

Kirjesalaisuus pitäisi jotenkin päivittää 2000-luvulla. Jo aiemmin on ollut kimurantteja tulkintaongelmia, mm. yliopistojen tietohallinnoissa pohdittiin pitkään miten jos ollenkaa roskapostia voi suodatta, virkamiesten posti kun pitää lain mukaan toimittaa perille.

Teknisestä näkökulmasta nimenomaan sähköpostin suoja on jotenkin mielivaltaista. Maili ei ole mitään muuta kuin tiedosto, siinä kuin tiedosto levyjärjestelmässä, tai IM:n yli liikkuva tiedosto. Ja uusia tiedostonsiirtokanavia tulee koko ajan. Osaa (kai) saa valvoa, osaa ei. Rivibittinikkarin kannalta pallo voi tulla jalkaan tai sitten ei, ei voi tietää.

Pitäisi luoda teknologianeutraalit säännöt sille mikä tietojärjestelmissä on yksityistä ja mikä ei, mitä saa valvoa ja mitä ei. Nykykäytäntö, eli täysin eri viestintätekniikoista tuotujen käytäntöjen soveltaminen tuottaa lähinnä sotkua. Minusta tässä olisi työmarkkinajärjestöille tekemisen paikka, perustuslain rajoissa tämä on asia mikä pitäisi sopia työntantajien ja työntekijöiden kesken, myös alan kansalaisjärjestöt (Effi, tietotekniikan liitto...) ja tietotekniikan kehittäjät olisi hyvä ottaa mukaan. Selkeä, tasapuolinen ja toimiva standardi toteutuksineen olisi itseasiassa mitä mainioin vientituote.