Mielenkiintoista. Keskustan ministeri Mari Kivienimi - joka kaiken lisäksi asuu valtiovarainministeriössä - esittää kuntatalouteen huomattavaa lisätukea yhteisöverotulojen sulamisen vuoksi. Matikainen-Kallström Espoosta tukee. Pääministeri Vanhanen toppuuttelee ja kertoo etteivät kuntatalouden asiat ole hallitukselle ensisijaisia. Vanhaselle yritysrahoitusta keskeisempää on palveluiden rahoituskriisit kunnissa.
Pääministerin mielestä oikea marssijärjestys elvytyksessä on se, että ensin hyssytellään puoli vuotta, sitten pidätetään hengitystä kuusi viikkoa ja lopuksi luvataan "giganttisena" omana ehdotuksena se, mitä suurin oppositiopuolue esitti suurin piirtein viime kesänä.
Ei liene kenellekään yllätys, jos olen eri mieltä sekä Kiviniemen että Vanhasen kanssa. Vanhaselle on vastattava suoraan, että ei se kyllä noin voi mennä, kyllä kuntatalouden asiat pitää nostaa suomalaisessa demokratiassa samaan sarjaan yritysten rahoitusvaikeuksien kanssa. Vähintään samaan sarjaan.
Kiviniemeä kehoittaisin sammuttamaan tämän tulipalon paremmalla tavalla. Kun kuntatalous kiristyy nyt suhdannesyistä yhteistöverotulojen laskun vuoksi, niin minun mielestäni kuntien osuutta tästä veromuodosta ei pidäkään lisätä, vaan sitä pitäisi edelleen laskea. Tarvitaan valtionosuusuudistuksen nopeuttamista (ei lykkäämistä syksyyn kuten hallitus nyt päätti!) siten, että kunnille jätetäänkin yhteistöverotuotosta vain suuruusluokkaa kymmenisen prosenttia.
No mitäs tämä nyt tarkoittaa? Haluanko kuristaa kunnilta loputkin veroroposet kassasta kuin paraskin Sherwoodin sheriffi?
En tietenkään tietenkään. Olen Kivinimen kanssa samaa mieltä siitä, että euromääräisesti kuntataloutta pitää nyt vahvistaa. Samalla niiden taloudellista itsenäisyyttä pitää lisätä ja riippuvuutta valtionosuuksista vähentää. Tiputtamalla edelleen kuntien osuutta yhteisöveroista mutta samanaikaisesti kasvattamalla merkittävästi niiden osuutta ansiotuloverotuksesta elvytetään kuntien käyttötaloutta ja päästään myös eteenpäin kuntarahoituksen rakenneuudistuksessa.
Jos taas tehdään Kiviniemen esittämällä tavalla, yhteisöverotulojen suhdanneongelma kuntataloudessa vain lisääntyy, eli tehdään suorastaan hölmöä politiikkaa katsomatta lainkaan nurkan taakse. Koska kunnat eivät pysty lainsäädännönkään puolesta juuri puskuroimaan tai elvyttämään, yhteisövero ei laajassa mitassa sovi niille lisätessään suhdanneherkkyyttä.
Niin, ei tällä hallituksella hyvin mene jos joutuu tosissaan kirjoittamaan otsikoksi "väärin yritetty sammuttaa". Toivottavasti työmarkkinajärjestöjen apu SATA-komitean työssä antaa potkua loppukaudelle.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Espoossa yhteisöverojen osuus on noin 13 % verotuloista, lienee yksi korkeimmista osuuksista Suomessa? Ongelmia aiheuttanee kuitenkin enemmän verotulojen tasaus, joka vaikuttaa valtionosuuksien määrään ja Espoon saamiin verotuloihin: Espoo ei saa valtionosuuksia yhtään.
Tästä yhteisöveroosuuden vähentämisesta on kyllä puhuttu jo kymmenen vuotta, mutta kovin kummoista ei ole tapahtunut. Ehdotuksesi on kyllä järkevä.
Muuten,miksei kunta pysty puskuroimaan? Kuntahan voi tehdä tuloksestaa erilaisia varauksia (lähiörahasto etc) tai siirtää myyntivoittojaan rahastoiksi, joilla voi sitten elvyttää haluamallaan tavalla.
Post a Comment