Kiitos, tästä jatketaan

Näin siinä kävi, 154 ääntä siis tuli. Kiitos vielä näistä kaikista. Olen sekä Jutta Urpilaisen että SDP:n tiedottaja Matti Hirvolan kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että äänestäjiä on tärkeää kiittää. Kiitoksen sanominen ei tee sinusta papukaijaa sen enempää kuin hyvän huomenen aamuisin.

Henkilökohtaisesti saamani potti oli aika lähellä sitä, mitä uskalsin ensikertalaisena odottaa. Pari päällimmäistä johtopäätöstä olen kuitenkin jo tehnyt. Ensinnäkin sain kotikaupunginosastani jonkin verran orastavaa tukea, ja arvostan sitä erityisesti. Uskon edelleen vahvasti siihen, että myös sosialidemokraatin on mahdollista menestyä Munkinseudulla myös vaalimatemaattisesti. Luulenpa niin, että tästä alkaa pitkäjänteisempi asiakampanja, jonka tarkoituksena on tarjota vastuuntuntoisille länsihelsinkiläisille uusia poliittisia vaihtoehtoja.

Toinen havaintoni on se, että jalkautuminen kannattaa, ja sitä tein aivan liian vähän. Ne kerrat, jotka päivystin ostoskeskusten uloskäynneillä näkyvät vaatimattomissa "äänipiikeissä" tilastoissa. Ihmisiltä voi saada tukea, kun jaksaa olla näkyvillä sitä tarjoamassa. Bussinkyljet eivät yksinään vakuuta, mikä kertoo ihan positiivisia asioita suomalaisista äänestäjistä.

Parit hyvät kommentit - muiden muassa - vaatuloksista yleisemmin ovat ehtineet heittää jo Globaalisosialidemokraattien Anssi Häkkinen ja Eero Heinäluoma. SDP:n kannalta tulos oli katastrofi suurissa kaupungeissa, ja tämä on selkeästi vuoden 2008 totuuskomission - noin sitaateissa - avainasioita.

Vaikka SDP menetti asemiaan etenkin Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa, itse uskon - siis ihan oikeasti - siihen että puolueemme lähtee tästä vielä ihan hyväänkin nousuun. Miksi näin, siitä myöhemin lisää, mutta linjan kirkastuminen ja toimintatapojen uudistaminen on vasta alkutiellänsä.