Ikävä juttu. Irlannin oli pakko alistaa Lissabonin sopimus suoraan kansanäänestykseen, ja viimeisen viikon EI-hurmos riitti kääntämään lopputuloksen sopimukselle vastaiseksi. Suomessakin Matti Vanhanen kommentoi tulosta heti mahtipontisesti: ”Tästä tulee nyt päänvaivaa.”
Uutiseen liittyvä hesarin toimittajan jälkiviisas näsäily kaatoi oman kuppini lopullisesti. Hän lähti selittämään Irlannin kansanäänestyksen tulosta suurin piirtein sillä, kun uutta perussopimusta uskallettiin aikoinaan lähteä kutsumaan ”perustuslaiksi”. Jälkiviisaus ja hölmöjen perustelujen kasaaminen toteutunutta vaihtoehtoa selittämään on viisauden lajeista ärsyttävimpiä. Sipilän otsikko oli sentään osuva: ”Sitä kutsutaan demokratiaksi”.
Suora demokratia on hanurista. Ihmiset eivät tiedä mistä äänestävät, ja ovat kampanjoiden johdateltavissa. Äänestyspäätös voi perustua ihan mihin asioille tahansa, useimmiten erilaisille sisäpoliittisille ajankohtaisteemoille. Kivointa on protestoida ja äänestää EI, syyn voi kukin valita itse.
Kun kansalaiset pääsevät äänestämään jostain tietystä – erityisesti EU:hun liittyvästä - asiasta KYLLÄ / EI, niin se tarkoittaa kaiken hyvän lisäksi automaattisesti sitä, että etenkin kaunaiset EI-ihmiset keskittävät voimansa tähän ko. maahan tukeakseen negativisteja. Haastattelin joitain suomalaisiakin EI-leiriläisiä, jotka kertoivat haluavansa tukea Irlannin EI-puolta suurin piirtein siksi, että Suomessa demarit ja Kimmo Kiljunen ovat suhtautuneet Lissabonin sopimukseen myönteisesti.
Irlannissahan tyypillisin selitys äänestää ”EI” oli se, että ”en ymmärrä mistä tässä on kysymys”. Hieno homma. Jos et ymmärrä, miksi sitten äänestät ylipäätään mitään, tai miksi et äänestä tyhjää? Irlannin pääministeri kertoi avoimesti, ettei ole itsekään lukenut tuota Lissabonin sopimusta läpi. Ihmiset sitten vauhkoontuivat tästä. Eihän Lissabonin sopimusta ole kukaan lukenut läpi! Kuitenkin sopimuksen keskeinen sisältö olisi varmasti selvinnyt jokaiselle äänestäjälle seuraamalla lehtiä tai tutustumalla aiheesta maksutta jaossa olevaan materiaaliin. Ensimmäinen syy uuden perussopimuksen tarpeellehan oli EU:n laajentuminen. Ymmärsivätköhän ihmiset edes tätä lähtökohtaa?
Kuinka moni Suomen kansalainen on lukenut läpi perustuslakimme? Kun se postitettiin vuoden 2000 uudistuksen yhteydessä kaikkiin kotitalouksiin, prosentti voi olla jo nykyisin jonkinlainen. Ehkä yli 2? Tätä tapahtumaa ennen sitä tuskin oli lukenut joka sadaskaan suomalainen.
Samantyyppiseen ongelmaan törmäsin myös viime viikonlopun puoluekokouksessa. Puoli vuotta valmistelluista, puoluekokouksen valiokuntakäsittelyn jo läpäisseistä ohjelmista äänestellään salissa miten sattuu, ilman että ihmiset tietävät mistä on kysymys ja ilman että salissa olisi välttämättä puoliakaan kokousedustajista mukana päätöksenteossa. Onko tämä demokratiaa? Kuvaako tämä järjestely jollakin todennäköisyydellä hyvin sitä, mitä mieltä SDP:n jäsenet ovat kustakin asiasta?
Perusongelmaongelma ei ole siis nyt puolueen kannanmuodostus missään yksittäisessä asiassa, vaan koko menettelytapa. Minun mielestäni puoluedemokratiakin on liian suoraa, jos muutosesityksiä voi lauantaiaamun "juhlayleisölle" eli sammumispisteessä olevalle puolityhjälle salille käydä esittämässä ja äänestyttämässä pelkästään yhden toverin kannatustuen varassa.
Demokratiaan kuuluu se, että äänestäjät tietävät mistä äänestävät, ja ovat kykeneviä punnitsemaan ratkaisuvaihtoehtoja edustamiensa ihmisten intressien mukaisesti. Näissä sekasotkuisissa KYLLÄ? EI? HELLUREI! – äänestyskarnevaaleissa nämä ehdot eivät toteudu.
Saturday, June 14, 2008
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
5 comments:
kärkeen disclaimer: kannatan kaikkea EU:n päätöksentekoa selkeyttävää säännöstöä - siitähän tässä käytännössä olisi ollut kyse. Mutta toisaalta:
Irlannissahan tyypillisin selitys äänestää ”EI” oli se, että ”en ymmärrä mistä tässä on kysymys”. Hieno homma. Jos et ymmärrä, miksi sitten äänestät ylipäätään mitään, tai miksi et äänestä tyhjää? Irlannin pääministeri kertoi avoimesti, ettei ole itsekään lukenut tuota Lissabonin sopimusta läpi. Ihmiset sitten vauhkoontuivat tästä. Eihän Lissabonin sopimusta ole kukaan lukenut läpi!
Et koe tätä sitten ongelmaksi?
Eikö kyse ole nimenomaan politiikan ja vaikuttamisen keskeisestä ongelmasta, asioiden etääntymisestä ja monimutkaistumisesta sellaiselle tasolle, että _kukaan_ ei enää voi ymmärtää kokonaisuutta.
Miten kukaan voi kuvitella EU:n tulevan kansalaisilleen läheisemmäksi, jos sen perustavia asiakirjoja eivät edes johtavat poliitikot ymmärrä?
Kyllä EU:n jäsenten välisiä suhteita ja jäsenvaltioiden parlamenttien määräysvaltaa määrittävien dokumenttien tulisi olla yksinkertaisempia, selkeämpiä ja lyhyempiä. Jopa selkokielisiä oikeastaan.
Eikö järkevämpää olisi järjestää Eurooppaankin Yhdysvaltain perustuslain kaltainen yksinkertainen peruskirja, jonka kuka tahansa lukutaitoinen jaksaisi tavata läpi? Ja sitten kuten Yhdysvalloissa, perustuslain konkreettisen sisällön määrittely olisi parlamentaarisen (ja perustuslakituomioistuimen) kädenväännön hommaa. Ja siitähän ei tarvitse kenenkään maallikon sitten tajuta tuota taivaallista.
Ville, ymmärrän tuskan mutta se kuuluu ns. asioihin joiden kanssa on vain elettävä. Oikeus typerehtiä on olennainen osa demokratiaa.
Ehkä Irlannin tapauksessa kyseessä oli "oikeus typerehtiä", mutta puoluekokouksen demokraattisuutta olisi helppo parantaa parilla sääntömuutoksella kokouksen menettelytapoihin.
Hannu: No joo, olet oikeassa. Tietysti perustuslain olisi hyvä olla helppolukuinen, kuten esim. Suomen perustuslaki onkin. Eiköhän kuitenkin riittäisi, että äänestäjät äänestäisivät esim. tästä tiivistelmästä:
http://europa.eu/lisbon_treaty/glance/index_fi.htm
Ja jos tiivistelmä hyväksyttäisiin, voitaisiin koko sopimuksen tulkita saaneen kannatus.
Tosin, ei sopimustekstin helppous poistaisi suoran kansanäänestyksen muita ongelmia, joihin viittasin tekstissäni. Henk.koht. olen yhä tiukemmin edustuksellisen demokratian kannattaja.
"Yhden progression periaate on hyvä periaate, mutta kyseenalainen käytäntö. Erilaisten maksujen tulosidonnaisuus saa aikaan kannustinhäiriöitä, mutta kyllä työnteon kannattavuus Suomessa on silti ihan hyvällä tasolla työttömyyteen verrattuna."
Ensimmäinen virke huutaa perusteluja, toinen taas on kontekstissaan outo. Jos on sitä mieltä, että tuloloukut ei nyt vaan ole kummoinen ongelma, ja voihan sitä mieltä olla, niin miksi esim. sitä asumistukea täytyy virittää?
"Lähtisin purkamaan kannustinloukkuongelmia esim. asumistuen kehittämisellä ja siihen uusia panoksia ohjaamalla."
Mielenkiintoista, ihan oikeasti. Miten?
"Toisaalta työnteon kannustavuutta on pienipalkkaisissa ammateissa varaa nostaa ihan rehdillä joukkovoimalla ja neuvottelulla. Esimerkiksi siivoojapulaan paras ratkaisu on nostaa siivojien palkkoja riittävästi."
Totta, mutta monissa muissa pienpalkka-ammateissa tämä johtaa työn korvautumiseen pääomalla, esim. bussikuskeja voidaan korvata investoimalla raideliikenteeseen tai puhelinneuvojia itsepalveluopasteilla.
Oma lukunsa on ravintola-ala, marginaalit ovat niin pienet ja työvoimakulut niin suuret että palkkojen nostaminen on vaikeaa. Veroasteelle pitäisi tehdä jotain, kaupasta ostetun ruoan ALV-alennus yhdistettynä alkoholiverotuksen korotukseen menee toiseen suuntaan. Tosin voihan näitä duunareita verottaa mielin määrin, useimmiten helsinkiläisiä, nuoria ja vielä naisia.
Post a Comment