Olipa hieno päivä. Eikä ole mahtavampaa tapaa lähteä iltalenkille kuin Seurasaaren sillan ylitys joutsenten tervehtiessä ja auringon luovuttaessa viime säteitään meren tyyneen sineen. Samalla pitää tietysti osoittaa suruvalittelu järkyttävän Malagassa sattuneen liikenneonnettomuuden vuoksi.
Vilman kanssa pelattiin tänään palloa ja luettiin kirjaa erilaisista laivoista, by Disney. Kirjojen ääreen tyttö ei malta vielä päiväsaikaan usein juuri keskittyä, pallon pelaaminen ja roolileikit erilaisilla nukeilla ja elukoilla ovat suosikkileikkejä. Jalkapallon ääressä hurahtaa helposti puolisen tuntia, ja potku alkaa olla jo aika terävä. Kosketus jalkapöydällä on usein ihan puhdas, ja asenne potkuissa todella hyvä. Vilmalla on muutenkin temperamentti selvästi tulisempi kuin vanhemmillaan tai ainakin tulisempi kuin isällään.
Roolileikkien leikkimisessä isiä kypsyttää välillä se, että kovin paljon ei yleensä ehdi tapahtua ennen kuin joku hahmoista alkaa itkeä. Sitten sitä pitää lohduttaa ja rauhoitella. "Anna sen nyt vaan olla kun se itkee niin kauheasti. Anna sen rauhoittua." Tämä tuntuu olevan se pääjuju jostain syystä.
Kotimaisessa poliitiikassa juhlittiin hallituksen 1-vuotistaivalta. Minusta juhlan aiheet olivat kyllä aika vähissä. Antaisin hallitukselle arvosanaksi kutosen, tuskin yhtään enempää. Ja mitä tällä hetkellä kuuluu erilaisiin hankkeisiin liittyen, niin osaaminen ei ole vuodessa ehtinyt juuri parantua vaan uusiin karikkoihin ollaan ajamassa. Brysselistä ilmapiiriä parantamaan lennätetty Alexander "Please ask a second opinion from my state secretary" Stubbikin aloitti epävarmasti.
Kokoomukselle voi kuitenkin antaa pisteitä tuosta Toivo-kampanjasta. On hyvä idea aloittaa kunnallisvaalikampanjointi konkreettisilla talkooprojekteilla. En tiedä millaista jälkeä niistä syntyy, mutta ainakin ulosanti on hyvä. Ja aika monelle voi tulla mieleen ensi kesänä Kaisaniemen puistossa liikkuessaan, että kokoomuslaiset siivosivat tämän keväällä.
Sitten pari sivallusta. Jonkin verran on herännyt paheksuntaa "herrojen" sairaslomista, kun on ensin itse möhlitty ja jääty kiinni tai sitten on ollut muita epäselvyyksiä jotka on ratkottu jäämällä töistä pois. Ilkka Kanervan lisäksi näitä ovat olleet kai ainakin huumepoliisit, merenkulkulaitoksen pomo, eräät kansanedustajat ja olikohan joitakin muitakin vielä. Tätä keskustelua olen ihmetellyt. Ensinnäkin minusta sairasloma on aika pyhä asia siinä mielessä, että sen syistä ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa kuin potilaalla ja hänen lääkärillään. Toisekseen se ei todellakaan ole mitenkään sama asia, töpeksiikö matti meikäläinen viikonloppuna kantakapakassa tai töpeksiikö ministeri itseltään viran.
Kanerva sai tehtyä itsestään valtakunnan ykköspellen moneksi viikoksi, ja maksoi tästä - niin kuin oikein on - kovan poliittisen hinnan. On paitsi hänen lähipiirinsä, myös ennen kaikkea työterveyslääkärinsä asia hoitaa ettei hänen tarvitse maksaa asiasta hintaa enää terveydellään. Eikö se ollut joku poliitikko, joka joskus toimittajalta kysyi että voiko vitutukseen kuolla. On selvä juttu, että myös vitutukseen voi kuolla, ja ihmettelen kyllä esimerkiksi Blackrockin tasoisten keskustelijoiden lähtemistä EK:n ylilääkärin kelkkaan tällaisessa kysymyksessä.
Ja sitten kulttuuriuutisisa. Kuunneltuani riittävän monta kertaa Elastisen radiohittejä tulin ostaneeksi miehen uuden levyn E.L.A. En oikeastaan suosittele sitä muille. Hitit toimivat levylläkin, mutta muuten on kyllä Suomi hiphop vielä aika köykäisissä kantimissa 50 centiin tai Eminemiin verrattuna. Edes alun egobuustailut eivät levyllä paranna tilannetta. Mutta jostainhan se on aloitettava, ymmärrän tietysti että täällä tämän lajin historia on vain parikymmentä vuotta vanha - ja ohut. Elastisella on kyllä persoonallisuutta, mutta siltikin E.L.A:ssa kuuluu turhan paljon suoria tökeröitä lainausyrityksiä USA:n esimerkeiltä. Toivotetaan miehelle silti onnea valitsemalleen uralle.
Täältä tähän.
Vilman kanssa pelattiin tänään palloa ja luettiin kirjaa erilaisista laivoista, by Disney. Kirjojen ääreen tyttö ei malta vielä päiväsaikaan usein juuri keskittyä, pallon pelaaminen ja roolileikit erilaisilla nukeilla ja elukoilla ovat suosikkileikkejä. Jalkapallon ääressä hurahtaa helposti puolisen tuntia, ja potku alkaa olla jo aika terävä. Kosketus jalkapöydällä on usein ihan puhdas, ja asenne potkuissa todella hyvä. Vilmalla on muutenkin temperamentti selvästi tulisempi kuin vanhemmillaan tai ainakin tulisempi kuin isällään.
Roolileikkien leikkimisessä isiä kypsyttää välillä se, että kovin paljon ei yleensä ehdi tapahtua ennen kuin joku hahmoista alkaa itkeä. Sitten sitä pitää lohduttaa ja rauhoitella. "Anna sen nyt vaan olla kun se itkee niin kauheasti. Anna sen rauhoittua." Tämä tuntuu olevan se pääjuju jostain syystä.
Kotimaisessa poliitiikassa juhlittiin hallituksen 1-vuotistaivalta. Minusta juhlan aiheet olivat kyllä aika vähissä. Antaisin hallitukselle arvosanaksi kutosen, tuskin yhtään enempää. Ja mitä tällä hetkellä kuuluu erilaisiin hankkeisiin liittyen, niin osaaminen ei ole vuodessa ehtinyt juuri parantua vaan uusiin karikkoihin ollaan ajamassa. Brysselistä ilmapiiriä parantamaan lennätetty Alexander "Please ask a second opinion from my state secretary" Stubbikin aloitti epävarmasti.
Kokoomukselle voi kuitenkin antaa pisteitä tuosta Toivo-kampanjasta. On hyvä idea aloittaa kunnallisvaalikampanjointi konkreettisilla talkooprojekteilla. En tiedä millaista jälkeä niistä syntyy, mutta ainakin ulosanti on hyvä. Ja aika monelle voi tulla mieleen ensi kesänä Kaisaniemen puistossa liikkuessaan, että kokoomuslaiset siivosivat tämän keväällä.
Sitten pari sivallusta. Jonkin verran on herännyt paheksuntaa "herrojen" sairaslomista, kun on ensin itse möhlitty ja jääty kiinni tai sitten on ollut muita epäselvyyksiä jotka on ratkottu jäämällä töistä pois. Ilkka Kanervan lisäksi näitä ovat olleet kai ainakin huumepoliisit, merenkulkulaitoksen pomo, eräät kansanedustajat ja olikohan joitakin muitakin vielä. Tätä keskustelua olen ihmetellyt. Ensinnäkin minusta sairasloma on aika pyhä asia siinä mielessä, että sen syistä ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa kuin potilaalla ja hänen lääkärillään. Toisekseen se ei todellakaan ole mitenkään sama asia, töpeksiikö matti meikäläinen viikonloppuna kantakapakassa tai töpeksiikö ministeri itseltään viran.
Kanerva sai tehtyä itsestään valtakunnan ykköspellen moneksi viikoksi, ja maksoi tästä - niin kuin oikein on - kovan poliittisen hinnan. On paitsi hänen lähipiirinsä, myös ennen kaikkea työterveyslääkärinsä asia hoitaa ettei hänen tarvitse maksaa asiasta hintaa enää terveydellään. Eikö se ollut joku poliitikko, joka joskus toimittajalta kysyi että voiko vitutukseen kuolla. On selvä juttu, että myös vitutukseen voi kuolla, ja ihmettelen kyllä esimerkiksi Blackrockin tasoisten keskustelijoiden lähtemistä EK:n ylilääkärin kelkkaan tällaisessa kysymyksessä.
Ja sitten kulttuuriuutisisa. Kuunneltuani riittävän monta kertaa Elastisen radiohittejä tulin ostaneeksi miehen uuden levyn E.L.A. En oikeastaan suosittele sitä muille. Hitit toimivat levylläkin, mutta muuten on kyllä Suomi hiphop vielä aika köykäisissä kantimissa 50 centiin tai Eminemiin verrattuna. Edes alun egobuustailut eivät levyllä paranna tilannetta. Mutta jostainhan se on aloitettava, ymmärrän tietysti että täällä tämän lajin historia on vain parikymmentä vuotta vanha - ja ohut. Elastisella on kyllä persoonallisuutta, mutta siltikin E.L.A:ssa kuuluu turhan paljon suoria tökeröitä lainausyrityksiä USA:n esimerkeiltä. Toivotetaan miehelle silti onnea valitsemalleen uralle.
Täältä tähän.
4 comments:
Unohda Ville mainitsemasi suunsoittajat ja katso tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=wzkGHoOp3AQ
Rappia asenteella ja sanomalla. Ja kunnon kitaroilla;)
Olen kanssasi samoilla linjoilla tuosta sairaslomapurnauksesta. Siinä on jotain samaa iänikuisen "kansanedustajilla on liian suuret palkat ja heitä on liian paljon" -valittamisen kanssa. Pahaa oloa puretaan aivan toissijaisiin asioihin, joista vielä täytyy olla perustellusti eri mieltä.
Sen kun ihmettelet, toimenkuvaan tietty kuuluukin olla eri mieltä EK:n asiantuntijoiden kanssa ;-)
Meidän järjestelmä ei tunne ennaltaehkäisevää sairauslomaa, vaan sen on aina perustuttava todelliseen, tässä ja nyt päällä olevaan, sairauteen. Tottakai diagnooseissa ja sairauslomissa ollaan tekemisissä arkojen ja yksityisten asioiden kanssa, mutta minusta julkinen keskustelu edistää sitä tavoitetta että laki on kaikille sama. Noin niin kuin yleisellä tasolla käytynä.
Sitten on tietty pohdinnan paikkaa sekin, miksi nimenomaan meillä on omaksuttu käytäntö, jossa kriisejä hoidetaan laittamalla ihminen pois työyhteisöstään, murehtimaan asioitaan keskenään kotiin.
Arto, toikaan ei ole kyllä sitä rappiä mistä meikäläinen innostuu... :) Ehkä sitten liikaa sitä kitaraa tms.
Pete: Jep, mun toimenkuva on olla eri mieltä EK:n ja Pete Mustakallion kanssa ;) Ja niin kyllä olenkin. Kuvittelisin että noissa tapauksissa on aika yksinkertaista todeta esim. vakava työuupumus, joka edellyttää nimenomaan sairaslomaa ja toipumista kotona. Jos ei ole työkunnossa, ei ole järkeä kuluttaa aikaansa myöskään työpaikalla. Työpaikalla pitää pystyä keskittymään töihin.
Sairasloma edellyttää tarvittaessa tietysti erilaisia tukipalveluja eikä suinkaan vain sitä, että viettää vain riittävän pitkän ajan kotonaan.
Vielä sen verran, että minä olen tässä eliitin sairastelussa huolestunut
a) työkyvyttömyys -käsitteen hämärtymisestä ja sitä kautta järjestelmän legitimiteetistä. Se on yhteiskuntapoliittinen, ei pelkästään yhtä työterveyslääkäriä ja hänen potilastaan koskeva kysymys. Kyse on myös vallitsevista normeista, maan tavasta.
b) siitä, että yrityksissä yhä useammissa asioissa ylin johto erotetaan muusta väestä omiin järjestelmiinsä. Heillä on aivan omat palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmänsä, usein heillä on työnantajakohtaisten järjestelyjen kautta alemmat eläkeiät ja varmasti usein myös erilaiset sairauslomaperusteet. Ei sellainen ainakaan edistä koheesiota työelämässä.
Post a Comment