Maailman sinisin taivas

Tuli äsken Kööpenhaminasta ja lyhyen lentomatkan aikana lukemiset loppuivat kesken. Oli pakko turvautua Finnairin asiakaslehteen Bluewingsiin.

Minun pitäisi kai olla tällä hetkellä kiitollinen Finskille, kun se nosti vuoden vaihteessa kanta-asiakastasonikin jostain käsittämättömästä syystä silverille ilman että pisteet tähän riittivät. Kiitoksena haukun nyt kuitenkin Bluwingsin.

Hmm, alku lupaa paljon. Pääkirjoituksen otsikko: Cutting emissions. Katsotaanpa läpi… Viestintäjohtaja Christer Haglunda aloittaa toteamalla, että ilmastokeskustelu käy kuumempana kuin koskaan ja viittaa IPCC:n raporttiin. Hän ei vahingossakaan kirjoita, että kyseessä olisi hänen mielestään varsinainen ongelma, keskustelu vain käy kuumana.

Noin 2000 merkin juttuun laitetaan kaksi kertaa tieto siitä, että lentoliikenne aiheuttaa vain 2 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Jos vaikka ensimmäinen kerta menee punaviinihöyryiseltä matkustajalta ohi. Haglundin pääkirjoituksen mukaan ilmasto-ongelma ratkeaa suurin piirtein sillä, että laaditaan Single European Sky policy, ja lisäksi kaikki matkustavat Finnairin ”ekologisesti vastuullisilla” reiteillä. Viestintäpomo perustelee lentoliikenteen voimakasta kasvua tulevaisuudessa sillä, että kumipyöräliikenteen ennustetaan kasvavan vielä enemmän. Epäuskoisena on todettava itselleen, että kirjoitus on varsinaista sumutusta.

Ei minulla ole sinänsä mitään lentoliikennettä vastaan. Asioita pitäisi kuitenkin käsitellä tasapainoisesti ja rehellisesti. Eivät ihmiset ole mitään tomppeleita, eivät ainakaan Finnairin asiakkaat. Vai ovatko sittenkin? Ongelmaa vähättelevä luikurimaisuus saa joka tapauksessa aikaan vastareaktion: näiltä öykkäreiltä pitäisi nipistää vielä monenmonta CO2-tonnia, ennen kuin kannattaa alkaa edes neuvotella asioista.

Omituisinta on se, että kun katsoo Bluewingsin läpi loppuun asti, sen viehätys perustuu kauniisiin luonto- ja merimaisemiin. Eksoottinen Lappi (näiden lehtien kestoaihe…), sydänalpit, Andalusia ja joku ihmeen Similanin saariryhmä Tyynessä valtameressä ovat ne houkuttimet, joilla ihmiset halutaan sinivalkoisille siiville yhä useammin ja yhä pidemmälle. Etenkin merenranta kuvia on paljon. Olisiko pääkirjoituksessa kannattanut kytkeä ilmastonmuutos ja näiden maisemien säilyminen jollain tavalla toisiinsa? Finskille riittää näköjään sanoa jotain neutraalia (sekin on väärä tunnustus) muodikkaasta aiheesta.

Muutenkin koko lehti on pelkkää klisettä. Kolumnoiva Alex Stubb golfasennossa. Kuinka omaperäistä. Ville Valo poseeraa fiksuna ja kiehtovana rokkitähtenä ja laukoo syvällisiä. ”When you’re far from home, it gives you a chance to put yourself into perspective.” Hmm, oliko tämä numero nyt vuodelta 2008 vai 2000…

Lehden isoimmat mainokset taas sisältävät miljoonamökkejä ja satojen tonnien muskeliveneitä mökin rantaan. Kyllä on ekotietoista skeneä… No mutta, se ilmastoläppähän tuli luettua jo lehden alkuosassa joten eikun ostoksia suunnittelemaan.

Ihmettelen muutenkin miten isot yritykset näihin asiakaslehtiinsä suhtautuvat. Olen jo useamman viikon puhissut ärtymystä Nordealle, jonka asiakkuudesta luovun todennäköisimmin huomenna. Sain kotiini lafkan lehden, jonka etusivun otsikko oli ”ELÄKE OMALLA VASTUULLA”. Siinä oli kaksi kolmekymppistä ihmistä hymyilemässä nätisti. Eläke omalla vastuulla... Olen lukenut sen otsikon varmasti 40 kertaa uudestaan ja uudestaan. Onko täällä Suomessa tosiaan nykyisin eläke jokaisen omalla vastuulla? Enää on epäselvää se, millä lailla kerron asiakkuuden loppumisen syyn Nordealle. En hetkeäkään kuvittele että heitä se kiinnostaisi, mutta edes oman mielenrauhan takia sitten.