Valtio myi Häkämiehen käskystä yli 600 miltsillä Kemiran osakkeita. Tätä ennen oikeuksia mm. Rautaruukin ja Oukokummun myymiseen lisättiin.
Demareista Skinnari ja Rajamäki arvostelevat myyntiä, kyselevät että miksi myyntiä ei kilpailutettu mahdollisten ostajatahojen kesken kunnolla ja että olikohan hinta nyt varmasti kohdallaan. Tämän tyyppisiä kysymyksiä esitti ärhäkkäästi muutama vuosi sitten oppositiopekkarinen, ja silloin me demarit naureskelimme kokoomuksen kanssa että Pekkarisella se vaan taitaa olla hyvät tiedot siitä milloin on oikea aika ostaa ja myydä pörssiosakkeita. Että kas kun ei sitten ole vielä tuon varakkaampi itse.
Minusta kritiikki pitäisi esittää toisesta näkökulmasta. Siitä, että tässä on kyseessä oikeiston ideologinen tarve laittaa valtion omaisuutta myyntiin, ja (lisätä voi halutessaan) hinnalla millä hyvänsä. Samalla pitää tuoda esiin perusteet, minkä vuoksi valtion kannattaisi edelleen säilyttää omistustaan myös ei-aivan-niin-strategisissa suomalaisissa suuryrityksissä. Näin teki muuten Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa viime lauantaina.
On tietysti ihan luonnollista että hallitus noudattaa värinsä mukaista politiikkaa myös valtion omistusten osalta, mutta tämä pitää tehdä selväksi myös kansalaisille. Ei nyt ole kyse vain siitä, myytiinkö oikeaan aikaan, vaan - ennen kaikkea - , mihin tarpeeseen tässä myydään?
Thursday, August 30, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Juuri näin on asian laita. Tärkeintä ei aina ole mitä, vaan miksi.
Post a Comment