Voi tätä katkeruuden määrää.
Niinistö uhoaa päivä toisensa jälkeen laittavansa eduskunnan kovalle säästökuurille. Turhat matkat, pirskeet ja tilojen vuokraamiset pois. Talossa määrää nyt tarkan markan mies, oikea entinen kamreeri, joka omasta mielestään tietää kai tarkastikin millainen rahan käyttö kansanedustajalle on perusteltua ja millainen ei.
Nyt Niinistön leikkauslinjaa tukemaan on löydetty oikean politiikan tutkijakin.
Touhu vaikuttaa minusta ulkokultaiselta päsmäröinniltä ja kansan kosiskelulta. Niinistö haluaa perussuomalaisten ääniä kuten Sarkozy Front Nationalen? Oli miten oli, on täysin naurettavaa nostaa meteliä kansanedustajien kielikoulutus- tai matkakustannuksista sen paremmin kuin puhemiesdelegaation tilanvarauksista lentokentillä. Asialliset tutkivan journalismin reportaasit aiheesta ymmärrän, mutta kyllä kansanedustajille pitäisi itselleen jättää näissä asioissa peli- ja harkinnanvaraa.
Eduskunnan osuus valtion menoista on täysin marginaalinen. Toisaalta sen merkitys demokratiamme toiminnalle on keskeinen. Kansanedustajien työstään saamat korvaukset eivät nykyisin ole erityisen suuria yksityisen sektorin johto- ja asiantuntijatehtäviin verrattuna, etenkin työn määräaikaisuus ja kampanjakulut huomioiden. Sitten poliitikoiden pitäisi vielä jaksaa kuunnella ja selitellä tuollaista jonnin joutavaa taskulaskentaa, jossa erilaisia kulueriä vertaillaan yhden työttömän vuoden aikana saamiin tuloihin. Täysin ala-arvoista journalismia ja melkeinpä eduskuntatyön halveeraamista.
Sauli Niinistöltä odottaisi hieman korkealaatuisempaa "vastuunkantoa" valtakunnan asioista. Hän voisi keskittyä parantamaan eduskuntatyön laatua ja sen kiinnostavuutta suuren yleisön silmissä. Kustannuskilpailu ei ole voittava strategia sen paremmin Suomelle kuin sen parlamentillekaan.
Monday, June 18, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment