Vilmalla (3,5 v) on päiväkodissa bestis jonka nimi on Arttu.
Tänään oli kuulemma ollut pukeminen hidasta ja venkoilevaa, ja Vilma puki viimeisenä ulkovaatteita. Täti alkoi selittämään että nyt jos ei vauhti lisäänny niin jää ulkoleikit lyhyiksi tältä iltapäivältä.
Vilma oli siitä mennyt vähän vaisuksi ja alkanut kiskomaan haalareita eteisessä rivakammin päälle. Samalla sisään olikin jo astunut joku pitkä mies hakemaan muksuaan. Vilma oli katsahtanut pelästyksissään ylös, ja todennut helpottuneesti hetken päästä tädille ja miehelle: "Huh, onneks et ollu Artun isi."
Friday, March 27, 2009
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment