Politiikkaa tästä eteenpäin

Vedin aivan vuoden alussa Haagan työväenyhdistyksen johtokunnan kokousta. Sallin ehkä varsinaista puheenjohtajaa laajemman poliittiseen tilanteeseen liittyvän keskustelun, ja puhetta piisasi.

Jossain vaiheessa kuvasin itse SDP:n nykytilannetta ja viittasin puolueeseen myös ”Suomen suurimpana maltillisena vasemmistopuolueena”.
Minulle rakkaus SDP:hen on aina merkinnyt (mm.) näitä kahta asiaa samanaikaisesti. 1) Kyseessä on aina selkeästi vasemmistopuolue (”Eurooppalaisille esittäytyminen sosialistiksi merkitsee samalla esittäytymistä sivistyneeksi ihmiseksi”). 2) Kyseessä on aina maltillinen, sosiaalireformistinen puolue.

Kommentti jonka tälle määrittelylleni sain, oli kuitenkin paljastava. Kokouksen puheenjohtajaa kehotettiin vaihtamaan adjektiivin ”maltillinen” tilalle adjektiivi ”radikaali”, niin voisin kuulemma olla oikeilla jäljillä. Siis SDP – radikaali vasemmistopuolue!? Eihän se tietenkään niin voi olla.

Keskustelu kuitenkin edelleen jatkui – syntyi synteesi. Seuraavan kommentin mukaan SDP:n on nimittäin oltava radikaali, mutta vain tarjoamansa muutoksen suhteen. Siis radikaali vaihtoehtopuolue nykyhallitukselle. No tämä kuulosti jo minustakin viisaalta: tämänkaltaista radikalismia eli selkeiden vaihtoehtojen asettamista suurin oppositiopuolue – olkoonkin maltillisesti vasemmalla – tietysti tarvitsee.

Yllä kuvattu tuli mieleeni tänään sunnuntaina 22. helmikuuta, kun luin Hufvudstadsbladetista Ruotsin Konjukturinstitutin johtajan Juhana Vartiaisen kolumnin. Vartiainen kysyy kolumnissaan, joko nyt olisi tullut aika heittää omistusasuntolainojen korkovähennykset pois sotkemasta suomalaisia asuntomarkkinoita ja veropolitiikkaa. Minunkin mielestäni aika olisi ollut kypsä tähän jo viimeiset 20 vuotta – asuntolainakorot tehtiin verovähennyskelpoisiksi silloin, kun asuntoluoton saanti vielä oli vaikeaa, kallista ja säännösteltyä. Nykyisin kyseessä on monella tapaa haitallinen keski- ja suurituloisten tulotuki, johon valtio kuluttaa varojaan lähes 500 miljoonaa euroa vuodessa. Sen lisäksi että vähennysoikeus kannustaa velkaantumaan ja sijoittamaan yksipuolisesti omistusasumiseen – jota kautta se haittaa työmarkkinoidemme toimintaa – se lisää myös tuloeroja. Jopa 60 prosenttia vähennyksestä kohdistuu kahteen ylimpään tulodesiiliin.

Mielestäni Juhana Vartiaisen tämänpäiväinen ehdotus kuvaa hyvin sitä, millä tavalla SDP:n pitäisi olla tässä hetkessä sekä maltillisesti vasemmalla että radikaalisti esittämässä yhteiskunnallisia muutoksia. Jatkankin kuvailemalla vielä muutamalla sanalla sitä reformia, mitä minun toiveeni mukaan SDP lähiaikoina tulee suomalaisille tarjoamaan.

Työpanos Suomessa on saatava rakenteellisesti kasvuun. Kyse ei ole luterilaisesta työmoraalista, vaan siitä, että hyvinvointiyhteiskunta ei mene ”umpeen” ilman korkeaa työllisyysastetta – etenkään jatkossa. Minun SDP:ni ei haikaile soininvaaralaista ”vapauden valtakuntaa”, vaan huolehtii siitä, että yhteiskunnan rakenteet kannustavat töihin niin nuoria, vanhoja kuin parhaassa työiässäkin olevia.

Tarvitaan veroreformi, joka kannustaa työhön. Kaikki tulevat veronalennukset on suunnattava vain ja ainoastaan työtulojen verotuksen alentamiseen, etenkin pieni- ja keskituloisiin tuloryhmiin. Korkeimpia ansiotuloverotuksen marginaaliveroprosentteja voidaan justeerata alaspäin siten, että kokonaisverorasitus ei työtulojen osalta nousisi 50 prosentin yli.

Pääomatuloveroa joudumme vastaavasta säätämään hieman ylöspäin – ei kuitenkaan paljon. Yritysverotusta SDP ei kiristä – me haluamme kannustaa ihmisiä ansaitsemaan niin työllä, säästämisellä kuin yrittämisellä. SDP luo politiikkaa, jonka varassa kaikki ihmiset voivat menestyä.

Kokonaisveroastetta emme lähde alentamaan – hyvinvointi vaatii veronsa. Kun työn verotusta kevennetään, veropohjaa on muualla laajennettava. Poistamme asuntolainakoroista verovähennykset. Ulotamme kiinteistöverotuksen maa- ja metsämaahan. Etsimme ja selvitämme parhaan mallin verottaa suuria, passiivisia omaisuuksia. Teemme aktiivista yhteistyötä ja aloitteita EU:ssa ja kansainvälisesti veroparatiisien ja veronkierron torjumiseksi ja lopettamiseksi.

Luomme ohjelman terveelle ja tasapainoiselle julkiselle taloudelle. Valtion velkaantumiskierre on katkaistava ajoissa; emme halua maksaa ikuisuuksia yhteisistä varoista miljarditolkulla korkoja.

Synnytämme kannustimia valmistua oppilaitoksista nopeammin työelämään, ja jatkaa työntekoa myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. Tarjoamme uudenlaisia ajatuksia siitä, mitä tulevaisuudessa voi tarkoittaa ”olla eläkeläinen”. Toteutamme maksuttoman päivähoidon, jolla tuemme varhaiskasvatusta ja työmarkkinoiden toimintaa. Tasaamme vanhempainvapaista aiheutuvat kulut eri alojen työnantajien kesken oikeudenmukaisesti.

Työmarkkinoilla tuemme järjestäytynyttä sopimista ja työsuojelun jatkuvaa kehittämistä ja parantamista. Tuottavuus kohenee osaamisella, luottamuksella ja oikeudenmukaiseksi koetuilla palkkausjärjestelmillä. Työmarkkinat eivät ole osa normaalia markkinataloutta: ihmiset eivät ole kauppatavaraa. Yleissitovat työehtosopimukset ovat suomalaisen työmarkkinajärjestelmän kulmakivi tarjotessaan suojaa myös heikommille.

Emme lähde jakamaan rahaa pitkin maita ja mantuja perus- tai olotulolla. Kehitämme syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää sekä nykyistä anteliaammaksi niiden kohdalla, joilla tarpeet ovat oikeutetut ja tunnistetut (esim. vammaiset, työkyvyttömät) että ehdollisemmaksi niiden kohdalla, jotka tulkitsevat sosiaaliturvan vaihtoehdoksi työnteolle.

Teemme kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka läpäisevä päätavoite on: jokainen kunta rahoittaa peruspalvelunsa asukkaidensa tuloveroilla. Ansio- ja pääomatuloverotuksen (ensimmäisessä enemmän, jälkimmäisessä vähemmän) painopiste siirretään kunnille, yhteisöverotuksen valtiolle. Valtionosuuksien ja kuntien verotulotasauksen merkitystä vähennetään pitkäjänteisesti ja ohjelmallisesti.

Leikkaamme kasvihuonekaasupäästöjä päästökauppajärjestelmää kehittämällä. Päästöjen leikkaukset eivät vaadi suurta määrä erilaisia tavoitteita ja ohjauskeinoja, vaan pikemminkin päinvastoin. SDP haluaa huolehtia siitä, että kansainvälinen päästökauppajärjestelmä kehittyy vastaamaan sille annettuun haasteeseen: ilmastonmuutoksen rajoittamiseen tasolle, joka ei oleellisesti vaaranna ihmisen ja luonnon hyvinvointia. Sähkön syöttötariffit, uusiutuvien energialähteiden osuustavoitteet, biopolttoaineet ym. ovat vain välivaiheen ”KICK-OFF” politiikkaa; pidemmällä aikavälillä ne on poistettava, sillä ne luovat talouteen vääristymiä ilman että toisivat vastaavaa lisähyötyä päätavoitteen saavuttamiseksi.

Rakennamme energiapolitiikkaamme siltä perustalta, että markkinalähtöisesti syntyvät päästöttömät energiainvestoinnit ovat lähtökohtaisesti hyväksyttäviä, tarpeellisia ja siten kannatettavia. Ydinvoimaa emme lue varauksetta päästöttömäksi energianlähteeksi.

Toteutamme varusmiespalvelun sijaan aidosti yleisen kansalaispalveluksen, jossa miehet ja naiset ovat yhdenvertaisia myös aseellisen maanpuolustuksen suhteen. Pidämme kiinni alueellisesta maanpuolustuksesta ja haemme sotilaallista liittolaisratkaisua ensisijaisesti muiden Pohjoismaiden ja EU:n kanssa.