Hyvää lauantaita!

Tuli toivoteltua hyvät joulut hieman liian aikaisin, eihän tässä nyt vielä kehtaa mihinkään rauhoittua.

Vihdistä on näköjään löytynyt liito-orava, ja vieläpä Ideaparkille kaavaillulta tontilta. Onpa harmillista, kerta kaikkiaan. Käykö tässä vielä niin, että monesti liito-oravakriittinen mutta ilmastomyönteinen sinipunalinja pääsee kerrankin liittoutumaan vihreiden kettinkiaktivistien kanssa, jotta yhdyskuntarakenteen kannalta hölmöltä suurkauppainvestoinnilta vältyttäisiin? Toisaalta perusteet jättää Vihdin Ideapark toteuttamatta ovat paljon vahvemmin olemassa maankäytön lainsäädännössä kuin liito-oravien suojelussa.

Vihtihän tietysti ostoskeskuksensa haluaa verotuloja tuomaan. Hilpeyttä herättääkin STT:n jutun loppusilaus: "Liito-orava elää keskimäärin 2-3 vuotta, joten Vihdin kunta kertoo seuraavansa alueen tilannetta kaavoituksen edetessä. Kunnassa pidetään mahdollisena, että kanta hiipuu paikalta kokonaan."

Reps. Voisiko joku pyytää tuon kohtalonhylkimän liito-oravan puolesta poliisia selvittämään, toteutuuko kunnan lausunnossa laittoman uhkauksen tunnusmerkit? No leikki leikkinä, mutta eipä ole minkään maailmanvaluutan arvo varmasti niin suuri tällä hetkellä kuin tuon onnettoman liito-oravannahan.

Kun tuli jossain vaiheessa tölvittyä hesarin toimittajia oikein urakalla, niin otetaan nyt taas vähän takaisin päin. Matti Huuskosen välihuomio päivän lehdessä tiivistää kirkkaasti ja selväsanaisesti sen olennaisen osan, mikä tämänhetkisestä eurooppalaisesta ja pohjoismaisesta energia- ja ilmastopolitiikasta puuttuu. Juttu on niin osuva ja tiivis, ettei sitä tässä kannata edes referoida. Huuskonen kirjoittaa sen, miten asiat pitäisi pystyä järjestämään: esimerkiksi uusiutuvien markkina pitäisi tehdä pohjoismaiseksi (ja toteuttaa vihreällä sertifiikatilla eikä millään syöttötariffeilla, älykkäillä tai älyttömillä). SDP tulee ajamaan jatkossakin tiukasti linjaa, jossa ilmasto- ja energiapolitiikkaa tehtäisiin mahdollisimman yksinkertaisesti, järkevästi ja tehokkaasti. Tällä hetkellä tämä teema on melkoista palastelua, joka johtaa ei kohtuuttomiin, mutta turhiin kustannuksiin tavallisten ihmisten kannalta.

Ja vihdoinkin tuli päätös uudesta YTV:n jätevoimalasta pääkaupunkiseudulle. Hieno juttu, tätä on odotettu. Projekti tulee laskemaan voittajafirma Vantaan energian hiilidioksidipäästöjä noin viidenneksellä käyntiin pyörähdyttyään.

Hesarin taustoituksesta, jossa viitataan aiempiin ikäviin kokemuksiin jätteenpoltosta eli Kyläsaaren saastuttavaan polttolaitokseen, tulee suoraan mieleen vertailumielessä vesivoiman lisärakentaminen. Monet yhteiskunnallisesti tärkeät asiat jumittuvat kohtuuttoman pitkäksi ajoiksi siksi, että niihin suhtaudutaan vanhojen ja epäonnistuneiden projektien kokemuksiin nojautuen. Jätteenpoltto sai olla pääkaupunkiseudulla pannassa 30 vuotta, ennen kuin uskottiin uuden ajan tuoneen uuden teknologian ja erilaiset toimintaympäristön haasteet. Saa nähdä miten käy vesivoiman kanssa.