Sunday, May 11, 2008

"Isi, mä annoin tälle karhulle pusun!"






Aurinkoista ja viihtyisää Äitienpäivää kaikille äideille!
Nuorempana aina ihmettelin Jukka Kajavaa. Miten viisikymppinen homo jaksaa olla kiinnostunut lastenohjelmista siinä määrin että kritisoi niitä ammattitaidolla vuodesta toiseen? Näin vähän vanhempana ja lapsellisena huomaan, että Kajava vainaan työlle tarvittaisiin Suomessa jatkajaa. Hyviä lastenohjelmia ei tavoita helposti sen paremmin televisiosta kuin kauppojen dvd-hyllyiltäkään.
Telkkaria katson tietysti hyvin vähän, mutta silloin tällöin esim. mökillä haluaisi viikonloppuaamuisin löytää 2,5-vuotiaalle jotain mielekästä katsottavaa. Ensimmäinen ongelma on kuitenkin se, että mitään ei tule. Lastenohjelmat alkavat televisiosta liian myöhään, niitä tarvittaisiin seitsemästä eteenpäin. Toinen ongelma on sitten ohjelmien taso. Ulkomailta ostetaan liian paljon kaiken maailman taisteluohjelmia, jotka pikkutytöille ovat yleensä erilaisine tehosteineen ja räjähdyksineen liian jänniä. Kotimaiset Tohlopin studioilla tuotetut jutut taas ovat liian pilipalia, halpoja ja tylsiä. Enkä puhu omasta puolestani vaan ihan kohderyhmän reaktioita tässä on seurailtu.
Perjantaina ostin taas tavaratalosta pari uutta dvd:tä. Koska oli hieman kiire keskeisin kriteeri oli ikäsuositus, eli nappasin mukaan pari 3-vuotiaille suositeltua kiekkoa. Seuraavana aamuna menin sitten tapani mukaan partaa ajelemaan ja laitoin tenavan töllön ääreen katsomaan Urheaa pientä leivänpaahdinta. Eipä mennyt kauaa aikaa Vilma oli ovella huutamassa täyttä kurkkua jostain kummituksesta.
Kun sitten katselimme lättyä läpi yhdessä niin huomasin, että koko elokuva on itse asiassa yhtä tarua sormusten herrasta, pulasta ja pinteestä seuraavaan. Koko ajan on joku jännä tilanne päällä. Ja kohtaukset ovat oikeasti pelottaviksi tehtyjä. Miksi ihmeessä? Kolme vuotiaille?
Se toinen uusi ostos ei juuri parantanut tilannetta, sillä sen nimi sattui olemaan Kolme pientä porsasta. Mutta tämän voin ehkä ottaa omaankin piikkiini. Kun Vilma näki suden kuvan takakannessa, jätimme suosilla koko paketin avaamatta, ainakin toistaiseksi.




Ps. Pitäisiköhän hankkia uudet rattaat...? Tuo on nimittäin erään henkilön pää.

No comments: