Tiedoksi

Nyt kävi niin, että meikäläiselle tuli siirtyminen uusiin tehtäviin. Vaihdan Metalliliiton tutkijasta SAK:n ekonomistiksi. Kiitos Pete onnitteluista.

Jos haluaisi käyttää kulunutta fraasia, voisi todeta tämän siirron tulevan itselleni jollakin lailla pyytämättä ja yllätyksenä. En ole ollut hakeutumassa metallista pois, päin vastoin, olen viihtynyt erittäin hyvin talossa ja pidän sitä todella mukavana, viihtyisänä ja inspiroivana työpaikkana. Tässä luonnehdinnassa ei ole tippaakaan sarkasmia, vaikka metallia kohtaan tunnetut ennakkoluulot tiedostaen joku varmasti voisi näin luulla. Olen hyvin kiitollinen liitolle ja kaikille työtovereilleni siellä siitä turhan lyhyeksi jääneestä pätkästä, jonka metallissa työskentelin.

Toisaalta olen myös huono sanomaan ei kiinnostaville työtehtäville, joita nenän eteen tupsahtaa. Ilahduin erityisesti erään kollegani kommentista, jossa arveltiin ihmisten jumittavan nykyisessä ay-liikkeessä liian pitkään täsmälleen samoissa tehtävissä. Epäilemättä työpaikan vaihtaminen kerran vuodessakaan ei ole järkevää, mutta asiat sattuvat siinä järjestyksessä kuin sattuvat, ja peräpeileihin on turha vilkuilla.

Saan SAK:ssa mm. palkkapolitiikan omalle vastuulleni. Tässä vaiheessa kun tupojen sanotaan olevan mennyttä maailmaa samalla kun kuitenkin keskustellaan kokonaistaloudellisen koordinaation tarpeesta katson tämän vastuualueen erittäin mielenkiintoiseksi. Lisäksi rooteliini tulee sosiaaliturvan rahoituksen valmistelua, mikä taas on kolmikantasopimisen ydinaluetta.

Välillä sitä pakostakin pysähtyy ihmettelemään asioita. Jos ei muuten niin iltabussisssa, kun valaistus ei toimi. Huomaa, että tulevaa on kyllä erittäin vaikeaa ennakoida, sen paremmin muun maailman kuin oman elämänsä suhteen.