Ensinnäkin Tieteiden talon sali oli täynnä. Siis aivan täynnä, takana seistiin. Noin 150 ihmistä seminaarissa, jonka ainoan mainoksen itse huomasin facebookista. Jos olisin ehdokas vaaleissa, tässä olisi sauma kerätä väkeä. Sellaista perusturva- tai etenkään perustuloseminaaria ei taida ollakaan, missä ei tupa tulisi täyteen. Ja se on paljon se.
Toisaalta suurin osa väestä oli opiskelijoita, eläkeläisiä ja vasemmistoliiton entisiä puoluesihteereitä. Kuten yleensäkin. Perustulo houkuttelee paikalle niitä, jotka siitä rahallisesti hyötyisivät. Äänisaalis saattaisi meikäläisellä siis jäädä vähäiseksi.
Ohjelman rakenteessakaan ei ollut kauheasti ”erilaista”. Ensin Soininvaara esittelee jotain perustulomalliversiotaan X.X, ja selittää kaikki mahdolliset ja mahdottomat asiat aiheensa kannalta parhain päin – sen hän tekisi vaikka unissaan. Seuraavina alustajina on sitten pari sosiaalipolitiikan tutkijaa tai muuta yhteisen hyvän jakajaa, joita ei mitenkään häiritse se että juttunsa ovat alusta loppuun irrallaan kansantalouden tulonmuodostuksesta. Kela, Stakes ja yliopisto, perfect! Näille perustulo on periaatteessa mahdollinen uudistus, kunhan sen avulla voidaan kanavoida riittävästi rahaa köyhille.
Lopuksi palkansaajapuheenvuoro, jossa perustellaan syyperusteisen järjestelmän järkevyys perustuloon verrattuna, ja esitetään ansiotuloveronalennuksia lääkkeeksi kannustinongelmaan. Itsekin osaan vetää tämän jutun jotenkuten. Tosin osaisin kyllä Oden ja sosiaalipoliitikkojen vuorosanat aika hyvin. Tällä kertaa palkansaajaa edusti kuitenkin kunnon maestro eli Jaakko Kiander.
Alustusten jälkeen alkaa yleisökeskustelu, jossa kirjoittamaton sääntö on että ensimmäisen kommentin ottaa Kati Peltola. Hän esittelee oman historiansa, menossa olevat projektinsa ja kommentoi sitten vaihtelevaan sävyyn kutsuttujen alustajien esityksiä. Peltolan puheesta ymmärtää yleensä kaikkiaan noin puolet. Hänen tärkein sanomansa on esitellä omaa perusturvamalliaan, josta kukaan ei ole ollut erityisen kiinnostunut sitten vuoden -97.
Sitten muita yleisökysymyksiä, joista jossakin tiedustellaan että onkohan perustuloa kokeiltu missään muussa maassa. Tähän palkansaajapuolen edustaja vastaa hymistellen muutaman lauseen Alaskan öljyrahoista. Soininvaara taas viittaa terävästi Hollannin ”perustuloa lähellä olevaan malliin”.
Jossain vaiheessa seminaaria Soininvaara keventää tunnelmaa kertomalla tunnetun totuuden demareiden ihannemaailmasta. Siellä kaikki ovat paperimiehiä, ja yleisöä naurattaa.
Että tämmöinen erilainen perusturvaseminaari tällä kertaa.
11 comments:
Mahtavatkohan Vihreät esitellä perustulonsa seuraavissakin vaaleissa "uutena innovaationa"? Siellä on hyvin omaksuttu göbbelsin opit: valheen pitää olla riittävän röyhkeä jotta se uskotaan.
Edelleenkään muuten ei ole näkynyt niitä laskelmia, joiden mukaan perustulo on realistinen vaihtoehto joka ei vähennä kenenkään tuloja. Näihin laskelmiin vedotenhan Cronberg luisti TV1 vaalitentistä. Mitään muuta sanottavaa hänellä ei ollut, eikä niitä laskelmia ole näkynyt sen koommin. Missä on tutkiva journalismi?
Muutes seuraavaan perustuloseminaariin pitää kehitellä paremmat vitsit. Sinä voisit heittää jotain sellaista että "Vihreäthän vain jatkavat Teiniliiton stalinistien vanhaa vaatimusta: Tonni käteen ja Känni toteen"
Terveisin Olbert Koski
Tuolta kun lueskelee, niin ei tarvitse Olbertin perättömiä herjata.
Heh hee, mainio seminaariraportti ;-)))
Mutta vihreiden sivujen perusteellahan Goebbels oli oikeassa?
Enemmänhän tämä perustulo on uskonto kuin mikään vakava ehdotus. Uskontoon ainakin viittaa se, että mallin sanotaan ratkaisevan oikeastaan kaikki nykyjärjestelmän ongelmat.
Kaikki voittavat: byrokratia vähentyy, kannustavuus parantuu ja köyhyys alentuu. Tätä goebbels-teemaa jatkaakseni totean että tällaisen puheen äärellä on syytä poistaa pistoolista varmistus.
Jutta-mallin laskelmia tehnyt Pertti Honkanen tiivisti aika hyvin kun sanoi että "kaikki perustuloon liitettyjä tavoitteita yksinkertaisuuden ja kannustavuuden suhteen olisi vaikea saavuttaa. Riippuvuus tarveharkintaisista tulonsiirroista säilyisi." (T&Y 1/2007) Ja tämä tutkijalta joka kuitenkin lähtökohtaisesti suhtautuu malliin positiivisesti.
Noh koska Milton F kuitenkin oli vuosisadan kolmen merkittävimmän ekonomistin joukossa, niin se tasavero näissä kehitelmissä voi olla hyväkin puoli, varsinkin jos samalla saisi pääomatuloveroa nostettua. Negatiivisen tuloveron ideaa jatkokehittämällä voisi Suomeenkin saada uusia parannuksia, kuten se pitkäaikaistyöttömien työllisyystakuu.
Minusta tätä perustuloasiaa kannattaisi lähestyä samalla tapaa kuin ajatusta täydellisestä kilpailusta. Joka siis on teoriassa ideaali ratkaisu josta kaikki hyötyisivät, mutta jota käytännössä ei sellaisenaan voi toteuttaa. Pitää siis etsiä välineet, jotka parhaalla tavalla toteuttavat ko. ideaalia.
Tulo- ja tarveharkinnan lieventäminen etuuksissa sekä verotettavan tulon alarajan nostaminen ovat sellaisia konkreettisia keinoja, joilla noita perustulon mainostettuja positiivisia vaikutuksia voitaisiin saavuttaa.
Hahaa!
Oden demaritölväisyt, Kela-Stakes-osaston valitus köyhien lisääntymisestä ja Kati Peltolan tuskastuttavat monologit on niin kuultu.
Toivottavasti hallituksen perusturvauudistustyöryhmä uudistaa vähintään perusturvaseminaareja. ;)
Asiaa ehkä edistäisi jos osapuolet suosiolla toteaisivat, että heidän mielestään pienituloisten efektiivinen veroaste on iso ongelma (vihreät) tai ei niin kovin iso ongelma (demarit). Jos on vihreiden kannalla, niin ajaa radikaaleja muutoksia ja vastikkeellisuuden uudelleenmäärittelyä, jos demareiden niin tuunaa nykyjärjestelmää.
Hävyttömän sitoutumaton ihminen saattaisi jopa laskea tuon auki. Toisaalta demari-osaston argumenttia viranomaiskontaktien hyvistä puolista on aika vaikea kvantittaa.
Demareihin suhtautuisi vähän vakavammin, jos joku selitys löytyisi sille miksi meillä on keskellä nousukautta ja työvoimapulaa edelleenkin 6% työttömyys? Suomeksi, en ole varma ratkeaako työttymyys veropolitiikalla, mutta olen suht varma että koulutus vaikuttaa tuottavuuteen (hyvä asia sinänsä) eikä niinkään työttömyysasteeseen.
Rullasuksiseuralla kommenttina, että olennaista efektiivisen veroasteen kannalta ei ole onko tarveharkintaisia tukia, vaan paljonko niitä on.
Minä olen vissiin vihreä, kun minun mielestä pienituloisten efektiivinen veroaste on ongelma. No, eipä sekään yllätys ole, kun katsoo minkä tittelin koobra meikäläiselle on antanut ;-D
Olen kyllä posiviivisesti odottavalla mielellä sen suhteen, että valtioneuvoston asettama komitea tekee fiksuja ja ehkä jossakin suhteesssa radikaalejakin uudistusesityksiä ongelmatiikan suhteen.
Perustulossa on kyllä monien ongelmien ohella hyviäkin puolia, mutta sitä argumenttia, että se jotenkin ratkaisisi rakenteellisen työttömyysongelman en pysty millään ymmärtämään. Itse väittäisin jossakin määrin jopa tietäväni millaisesta porukasta tuo Teemun mainitsema 6% koostuu. En millään jaksa uskoa että siitä kovinkaan moni olisi työtön sen takia, että heidän ei kannata ottaa vastaan työtä.
Toki tuolla kannustamattomuudella on lamaannuttava lisävaikutuksensa, mutta suurempi syy lienee se, että he eivät kelpaa/heistä ei ole nykyisille työmarkkinoille. Toisaalta he eivät myöskään täytä nykyisiä työkyvyttömyyden kriteerejä (ainakaan ennen kuin ovat ryypänneet itsensä tarpeeksi huonoon kuntoon).
Työttömyys ratkeaa kunnollisilla välityömarkkinoilla. Työn kysyntä ei sinänsä ole eikä etenkään tule olemaan Suomessa ongelma. Siksi esim. kysyntäelvytys keynesiläisittäin ei osu ongelmaan lainkaan.
Teemu: "Ainoastaan 2,4 % työttömistä ei hyödy työllistymisestä lainkaan."
- PT:n, VM:n, Kelan ja Åbo Akademin tutkimus, PT:n työpapereita 235/2007
Pete, minulla ei ole mitään aavistustakaan mikä kaikkia työttömiä yhdistäisi.
Koobra voisi tietenkin lainata koko kappaleen: "Sellaisessa työttömyysloukussa, jossa työttömän työllistyessä käteen jäävä osuus palkkatuloista nousee vähemmän kuin 20 prosenttia, on vuoden 2007 lainsäädännön perusteella
15 % kaikista työttömyyden kokeneista henkilöistä. Ainoastaan 2,4 % työttömistä
ei hyödy työllistymisestä lainkaan, eli heillä työllistymisveroaste on 100 % tai enemmän." http://www.labour.fi/tutkimusjulk/tyopaperit/sel235.pdf
Minusta yli 50% efektiivinen veroaste on lähtökohtaisesti ongelma. Olisi muuten mielenkiintoista nähdä jotain tutkimusta koetuista kannustinloukuista, eli kuinka suureksi ihmiset itse kokevat efektiivisen veroasteensa. Veikkaan että suuremmaksi kuin todellisen, eli noihin asteisiin pitää vielä soveltaa jotain kerrointa. Valistus voisi toki auttaa, miksei vaikka KELA voisi tehdä verkkoon laskuria jolla näkee miten työtulot vaikuttavat kokonaistuloihin?
Välityömarkkinoista, miten ne purevat vaikkapa ihmisiin jotka eivät muuta työn perässä, koska käteen jäävä tulonnousu ei kata muuttamisen kustannuksia? Ja mistä tiedämme paljonko välityöpaikkoja tarvitaan, eikö tässä ole ihan sama ongelma kuin perustulossa vastustajien mukaan, eli se syö normaaleja työpaikkoja? Ylipäänsä, työnantajakulujen subventointin tehokkuudesta on tietääkseni aika ristiriitaista näyttöä.
En väittänytkään, että kaikkia työttömiä yhdistäisi jokin tekijä. Suurinta osaa tosin yhdistää se, ettei heidän työpanokselleen ole työmarkkinoilla kysyntää - mutta hekin ovat sisäisesti hyvin heterogeenistä joukkoa. Sen suhteen olen kyllä Koobraa pessimistisempi että tilanteeseen olisi joku ratkaisu yilpäätään olemassa.
Korkea efektiivinen rajaveroaste on ongelma ennen kaikkea yleisen työetiikan ja oikeustajun kannalta, aivan vastaavalla tavalla kuin kohtuuttoman kireä tuloveroaste on sitä millä tahansa tulotasolla.
Perustulolla (tai tuloharkinnan lieventämisellä muuten, tai pienituloisten veronalennuksilla) subventoidaan pienipalkkaisen työn tekijää, työnantajamaksujen alentamisella heidän työnantajaansa. Lopputulos on käytännössä täysin sama. Tutkimustulokset ovat kyllä ristiriitaisia. Esim. työnantajamaksujen alentamisen hyödyistä (tai haitoista) ei ole Suomessa oikein näyttöä. Mutta en kyllä menisi kovin propagandistisesti niitä tehdyn kokeilun perusteella tyrmäämään kun kokeilualueena ovat olleet Pohjois-Lapin ja saariston alueet, joissa ei työpaikkoja tai työvoimaa juurikaan ole. Esim. Hollannissa ja Ranskassa on käsittääkseni sitä harjoitettu laajemmin, mutta heidän kokemuksistaan en tiedä.
Post a Comment