Pitkän päivän matka

Kokeilinpa päiväreissua Brysseliin. Vähän ristiriitainen kokemus. Toisaalta on kiva että pääsee illaksi kotiin, toisaalta aamulla myöhästyy kokouksesta jonkun verran väkisin. Vai onko jollakin – esim. MiMy:llä – hyviä reittivinkkejä kuinka komissioon ehtisi aamufinskillä ajoissa eli kymmenen yhdentoista paikkeille?

Nyt löytyi kirja joka on hankittava käsiin asap. Kilpikonna Greenspanin muistelmat nimittäin. Setä oli antanut FT:lle kunnon haastattelun aiheesta enkä malta olla poimimatta muutamaa nostetta tähän, blogilla on kuitenkin joitakin ekonomistilukijoitakin.

Alan Greenspan:

- Inflaatiopaineet kasvavat koko maailmassa. Globalisaation voima vaimentaa niitä on kulumassa loppuun. Kun länsimaat lisäksi ikääntyvät ja menot tätä kautta kasvavat, vuoden 2030 inflaatioksi AG heittää mielummin 4,5 % kuin mitään viime vuosien tasoa. Nyt on siis Fedin ex-pomolta varmistimet pois päältä!

- USA:n taloutta sen paremmin kuin muitakaan kansainväliseen kaupankäyntiin osallistuvia talouksia ei voi enää arvioida yksittäisinä kokonaisuuksina kuten tähän asti. Globaalit talousvoimat ovat niin merkitseviä, että edes Amerikan kokoista markkinaa ei voida enää ennustaa vähänkään irrallaan muista tekijöistä.

- Pitkät korot nousevat, eivätkä keskuspankit pysty enää kunnolla edes kontrolloimaan niitä. Greenspania syytettiin passiivisuudesta kuplien puhkaisemisessa; hän toteaa yrittäneensä tietyissä paikoissa varovasti, mutta ällistyneensä kun pitkät korot reagoivatkin ylöspäin keskuspankin yrittäessä laskua. Keskuspankkien valta pienenee. Globaali, kasvava, vellova pääoma määrittelee yhä enemmän korkokehitystä. Vastapalloon inflaatio-odotukset kasvanevat myös fundamenteissa.

- Johtopäätös: keskuspankkien ei kannata yrittääkään räätälöidä reaalitaloudesta irronneita suhdannehuippuja. Pieleen menee kuitenkin. Parempi on tyytyä siivoamaan jälkiä, eli elvyttämään koroilla mahdollisuuksien rajoissa. Kuplat aiheutuvat ihmisen epärationaalisesta käyttäytymisestä, eikä ihminen opi niitä välttämään.

- Mikä oli Greenspanin suurin saavutus? Moni varmaan heittäisi itseni tavoin korkoelvytyksen dotcom-kuplan ja 9/11:n jälkiselvittelyssä. FT valitsee hieman sofistikoidummin: Greenspan näki mikrodatasta jo aikaisin -90 –luvun puolivälissä, että USA:n tuottavuuskehitys alkaa ottaa mukavasti kierroksia. Hän sovitti rahapolitiikkansa tätä taustaa vasten, mikä tarkoitti sitä, että halpa raha ei ohjaudu hintoihin vaan tuottaviin investointeihin.

- Tämä oivallus oli tärkeä tuolloin, mutta sekään ei päde enää. Greenspan näkee USA:n tuottavuuspotentiaalin nyt rajoitettuna, innovaatioissa on näkyvissä jopa saturaatiopiste. Yllättävää? Vähän kyllä on, mutta perustekin on järkevä: miksi yritykset jakavat näin suuria voittoja jos niillä olisi ansaitulle rahalle tuottavaa tekemistä?

- Jne, jne… Täytyy lopettaa ja säästää yksi kirsikka kakun päälle:

- Juuri yritysten isot voitot lukeutuvat AG:n päässä siihen arvoitusten (arvatenkin pieneen) joukkoon, joihin hän ei keksi selitystä. Miksi kilpailu ei syö enempää yritysten tuloksia kuten markkinatalouden oppikirja esittää? Kilpailuhan maailmassa on kuitenkin lisääntynyt. Ja miksi – kuten hän nimenomaisesti ylös kirjauttaa – työntekijöiden osuus kansantulosta on rakenteellisesti laskenut viime aikoina eri puolilla maailmaa? Elinikäiseksi republikaaniksi julistautuva Greenspan toteaa, että ellei työmies saa Amerikassa tulokehitystään uudelle uralle, markkinatalouden poliittinen tuki joutuu koetukselle. Tulkitsen niin, että maailman varmin oikeistolainen talousviisas katsoo markkinatalouden menneen tietyllä lailla liian pitkälle. Ihmiset eivät enää katso kohta hyötyjen vastaavan haittoja ja vastoinkäymisiä. Kuka osaisi puuttua peliin?

En nyt valitettavasti voi laittaa linkkiä tuohon juttuun mutta koko sivun artikkeli siis FT 17.9, suosittelen niille jotka lehti saavuttaa. Ja kiinnostuneet voivat kysellä kirjaakin lainaksi parin kuukauden sisällä.