Alkaako Euroopan politiikan syksy kuumeta toden teolla? Se mitä Anthony Giddens kuvailee varteenotettavaksi, mutta ”tosiasiallisesti mahdottomaksi” vaihtoehdoksi nostaa yllättäen todennäköisyyttään, kun Gordon Ruskea käskyttää puoluettaan valmistautumaan pikaisiin vaaleihin. Go Brown!
Lehdissä oli paljon hyviä juttuja tänään. Paljon muuta kuin lehtiä ei ole lomalla jaksanut lukeakaan, vaikka toki toivoisin että lukulistani näyttäisi samalta kuin rajakulutusalttiudella… No, ehkä ensi vuonna. Otanpa nyt muutaman poiminnan päivän lehdistä.
- Kimmo Oksanen otsikoi hesarissa, että ”Kokoomus ratkaisee, seuraako Korpista Soininvaara vai joku demari”. Kumpihan olisi Oksasen oma valinta?
- Pekka Mykkänen hehkuttaa aika vahvasti demokraattiehdokkaiden puolesta USA:n pressanvaaleja käsittelevässä etusivujutussaan. Juttu hieman yllätti meikäläisen, en ymmärtänyt että Hillaryllä on tällä hetkellä noin selvä etumatka kaikkiin muihin ehdokasehdokkaisiin. Näyttää paremmalta kuin oletin. Silti allekirjoitan edelleen nämä kommenttini, ainakin toistaiseksi.
- Darfuriin on tulossa maailman suurin rauhanturvaoperaatio. Hieno saavutus sekä Gordon Brownille että YK:n uudelle pääsihteerille Ban Ki-Moonille, olkoonkin että tätä on nyt odotettu jo aika monta vuotta eikä kukaan halua ajatella mitä Darfurin alueella on sinä aikana ehtinyt tapahtua. Brown sitoutui YK:ssa eilen kuitenkin voimakkaasti hankkeeseen ja suoraan sanottuna uhkaili Sudanin hallitusta osallistumaan rauhantalkoisiin. Go Brown!
- Taloussivuilla kommentoidaan eurosuhdanteita. Etlan Suni sanoo, että käänne olisi nyt vihdoin näkyvissä parin kuukauden sisällä. Ceteris paribus, mitään rysähdystä ei povata (kts. silti seuraava punkti). Viikon vanha Economist muistutti omana mielipiteenään, että Euroopassa on käynnissä nyt tosiaankin suhdanteisiin perustuva huippuveto, ei niinkään talouden rakenteelliseen kilpailukykyyn perustuva ponnistus. Ja huippusuhdanteen aikana olisi pitänyt pystyä tekemään enemmän rakenteellisia uudistuksia, nyt saattaa aika loppua kesken. Se, mitä rakenneuudistuksilla tarkoitetaan onkin sitten oman, äärimmäisen kiinnostavan politiikkakeskustelunsa aihe. Economist ymmärtää kilpailukyvyn taloustieteellisen ahtaasti, mutta on silti oikeilla jäljillä.
- Lehdestä löytyy myös osa 146 sarjassa ”USA:n subprime-kriisi”, sinänsä ihan hyvin kirjoitettu juttu. Kun tähän asti asuntolainamarkkinoiden ongelmien on pelätty näkyvän muualla maailmassa, nyt ne myös näkyvät. Saksalaiset pankit tekevät jo massiivisia tappiovarauksia siksi, että USA:ssa on annettu asuntolainoja heikoin perustein. Katsellaan…
- Rollarilava viimeisteltiin myrkyssä sanoo kulttuuripläjäys. Onpa todella massiivisen näköinen lava. Toivottavasti ei kaadu päälle, tai paremminkin toivottavasti ei olisi tänään illalla myrskyä muuten kuin musiikillisesti. Ja toivottavasti kukaan ei saa sydäriä. Liput on.
- Hinta&Laatu käyttää koko sivun kestovaippainfoon. Hieno juttu! Vilmalla ei enää kauaa mene kun vaippaikä alkaa olla ohi, ja kestovaippoja on käytetty varmaan 80-prosenttisesti hyvillä kokemuksilla. Tunnustus: onhan ne kertisvaipat helpompia ja se 20-prosenttia selittyy paljon meikäläisen laiskuudella… Auts! Olen sekakäyttäjä.
Ja viimeiseksi täytyy kommentoida nuoren demarijohtaja Hetan kolumnia Demarissa. Hän ihmettelee miksi kaikki tienvarsikuppilat Suomessa ovat ketjujen valloittamia ja eikö voisi olla toisin / paremmin. Täytyy sanoa, että itse valitsen kyllä aina ketjutuotteen vaikka olisikin mahdollisuus mennä syömään johonkin Esson hylkäämään paikalliseen Penan Piffiin. Etenkin ABC-asemat ovat aivan mahtavia, on tilaa ja valikoimaa. Hinnat on kilpailut alas. Vessat toimivat ja niitä riittää. OK, kilpailuviranomaisten pitää tietysti valvoa ettei synny paikallisia monopoleja, mutta tällä hetkellä valinnanvaraa kotimaan reissaajille mielestäni löytyy. Ja juuri siksi, että ketjut lyövät toisiaan korville.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
5 comments:
Minutkin ovat yllättäneet sekä Hillary Clintonin että Gordon Brownin (siis Labourin) kannatusluvut. Itsekin tuossa muutama viikko sitten ennustelin ettö Brownille käy ensi vaaleissa "heinäluomat" mutta voi hyvinkin olla että Labour jyrää voittoon jo neljännen kerran peräkkäin. USA:n presidentivaaleihin on vielä sen verran aikaa että gallupeihin ei ole syytä kovin suurella vakavuudella suhtautua.
Helsingin apulaiskaupunginjohtajuudesta. Jaa..a, Korpinen on laaja-alaisessa asiantuntemuksessaan ja visiointikyvyssään kuulunut pitkään suosikkeihini. Jään innolla odottamaan hänen tulevia kirjallisia tuotoksiaan, sillä niitähän on tulossa eikö?
Hänen seuraajakysymyksessään siteeraisin Soininvaaraa (jonka näkisin mielummin STAKESin kuin Helsingin kaupunkisuunnittelun johdossa): "kuinka monta kaupunginjohtajapaikkaa demarit aivovat vielä menettää ennen kuin tahtovat alkaa yhteistyöhön vihreiden kanssa". Pieni nöyryys olisi siis paikallaan, esim. apulaiskaupunginjohtajien toimenkuvia voisi hieman tarkentaa, jotta Pekka Sauri saisi painavampia tehtäviä. Tosin demarien valtuustoryhmyri Kai Kaliman tuoreet lausunnot antavat ymmärtää, että nöyryyttä ei ole tälläkään kertaa tiedossa....Mikähän kaupunki siis menetetään seuraavaksi? Valistunut Veikkaus: Vantaa.
Brownin kannatusluvut eivät yllätä minua yhtään. Suomessa monin paikoin läpi lyönyt "Brown is too left wing" -nonsense alkaa vihdoin viimein osoittautua myytiksi muillekin kuin työväenpuolueelle itselleen. "Blairistit" ja "brownistit" ovat toki kaksi eri leiriä ainakin joissain suhteissa, mutta eivät ne erot minkäänlaiselle oikeistodemari-vasemmistodemari-akselille ole sovitettavissa. Brownin mainetta heikentää jonkin verran halu esim. julkisin investoinnein vetää kotiin päin (eli Skotlantiin), hänessä on ripaus siltarumpupoliitikkoa. Tämän seuraukset eivät kuitenkaan ole yksin negatiiviset, koska suuri osa Britannian tavallisesta väestöstä on perin kyllästynyt takavuosien hallituspolitiikkaan, jossa aluepolitiikka Lontoon Cityn ja muutaman kauniin aateliskartanon ulkopuolella oli pelkkä kuollut kirjain. New Labourin talouspolitiikka on pitkälti ollut Brownin käsialaa, niin hyvässä kuin pahassa, ja sen lisäksi Brownin etuna on voimakas karismansa ja selkeä kantaaottavuus.
Hän herättää siten tunteita sekä puolesta että vastaan paljon enemmän kuin gallupien mukaan esiintymisensä sopeuttanut mediakettu Blair. Tämä ei tosin silti välttämättä tarkoita työväenpuolueelle voittoa vaaleissa, Brown Boost on Independentin viimeisessä mittauksessa jo osoittanut heikkenemisen merkkejä. Jos ja kun työväenpuolue voi voittaa, se tapahtuu liberaalidemokraattien kustannuksella ja sitä kautta, että työväenpuolueen sekasortoisina 1980-luvun alun vuosina jättäneet oikeistodemarit (jotka sittemmin olivat perustamassa liberaalidemokraatteja) tai vähintäänkin osa heidän kannattajistaan palaa työväenpuolueen hoteisiin. Brownin päätöstä ottaa liberaalidemokraatteja hallituksensa neuvonantajiksi ym. tehtäviin on sitä kautta osoittautumassa nerokkaaksi tavaksi ratkaista monella tapaa aikansa elänyt sosialidemokraattinen puoluehajaannus saarivaltakunnassa.
Soininvaaran näkisin minäkin kaikkein mieluiten STAKESin johdossa. Ihan näin sitoutumattomana Helsinkiläisenä, tuo Korpisen palli on äärimmäisen tärkeä ja toivon Oksasen tavoin että sen täyttäjä ei ole vaan seuraava demari jonossa.
Nykyinen viranhoitaja on suorittunut tyydyttävästi, yksi perusongelma tosin on se että Korpinen osaa visioida vaan ei oikein keskustella. Kaupunginsuunnittelun perusongelmiin hän ei ole oikein pystynyt vaikuttamaan, päällimmäisenä se että kaupunkia suunnitellaan erillispala kerrallaan.
Speksit ehdokkaalle:
- Kokemus vastaavista tehtävistä joissa tulee kritiikkiä joka puolelta koko ajan, osaa kommunikoida vaikeatkin päätökset kaupunkilaisille, vastaa ja reagoi kritiikkiin, nämä siksi että mikään ei herätä vastaavaa kanslaiskeskustelua ja kiinnostusta kuin Helsingin kaupunginsuunnittelu.
- Laaja-alainen näkemys kaupunginsuuunnitelusta koska varsinkin liikennettä ei suunnitella risteys kerrallaan. Meillä on tätä sutta tehty jo tarpeeksi.
- Pitää kurissa virkamiehet joilla on paha taipumus ottaa näissä asioissa valtaa joka heille ei kuulu.
Jos Hakaniemestä löytyy mitat täyttävä ehdokas niin hyvä, jos ei niin sitten pitää hakea muualta. Tämä ei ole kunnallispolitiinen asia, vaan tärkeä asia.
Apulaiskaupunginjohtajajutussa huvitti tosiaan tuo otsikointi: Soinivaara vs. joku demari. Sinänsä kyse taisi olla vain siitä, että vihreiden ehdokas tiedetään mutta demareiden ei.
Hyvä juttuhan tässä on se, että demareiden on löydettävä ehdokas joka todella pärjää Odelle pätevyysvertailussa, ja tästä seuraa johtopäätöksenä että Helsinki tullee saamaan Korpisen veroisen apulaisk.johtajan myös jatkossa.
Brownista ja Blairista yksi asia. Heitä erottaa näkemys siitä, kuinka paljon valtio voi tai kuinka paljon sen kannattaa ohjata paikallistasoja palveluiden tuottamisessa ja muussa päätöksenteossa. Blair on hajautetun mallin mies, Brown (vaikkakin skotti ja saattaa kannattaa liittovaltioistumista) uskoo vahvempaan valtiokontrolliin, tulee osin myös hänen Chancellor-kokemuksistaan.
Nyt menee jo pitkälle off-topiciksi, mutta kommentoidaan silti: Villen arvio Blairin (hajauttaja) ja Brownin (keskittäjä) näkemyserosta on hyvä oivallus. Brownin puhe Labourin viime puoluekokouksessa hahmotteli puolueen valtakunnanpoliittisia linjoja. Ja mitä olivatkaan teemat: terveydenhoito, asuminen, kaavoitus, peruspalvelut. Juurikin sellaiset kysymykset, jotka pohjoismaissa (Ruotsi pois luettuna) ovat nimenomaan kuntien, eivät valtion vastuulla.
Osaltaan palettia sotkee tietysti ongelmallinen historia: thatcherismin periaatteisiinhan kuului deregularisoida kunnallisia palveluja sitä kautta, että paikallishallintoa pirstaloitiin niin paljon kuin mahdollista. Vuodesta 1986 aina 1990-luvun lopulle esimerkiksi Lontoolla ei ollut lainkaan koko kaupungin kattavia poliittisia elimiä, kaikki paikallinen vallankäyttö oli cityjen (finanssikeskus London City & parlamentista tunnettu Westminster City) ja niitä ympäröivien piirien käsissä.
Nyt aluehallinnon uudistumisessa on pitkälti kyse korjausliikkeestä Thatcherin lievästi sanottuna ylimitoitettuun remonttiin. Paikallistasoa ja valtiollista tasoa tahdotaan molempia heikentää, ja aluehallintoa puolestaan vahvistaa. En usko, että Skotlannin tai Pohjois-Irlannin kaltaisia laajan itsehallinnon alueita enää syntyy, mutta keveämpiä ratkaisuja kylläkin. Muutos lienee pragmaattisempi ja ehkä myös kosmeettisempi Brownin toteuttamana kuin mitä olisi ollut jos Blair olisi jatkanut johdossa.
Post a Comment