Minulla oli eilen mahdollisuus päästä suoraa päätä asian ytimeen eli TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitosvierailulle. Lähtökohtaisestikaan en suhtautunut suomalaiseen ydinvoiman tuotantoon erityisen skeptisesti, mutta eilinen lobbaus onnistui vahvistamaan käsitystäni tämän energiaratkaisun puolesta entisestään.
Päivän aikana oppi ymmärtämään sangen perusteellisesti olkiluodon kahden olemassaolevan ja kolmannen - uudentyyppisen - reaktorin toimintalogiikan. Koko päivän infomyllyä täydensi kierros kakkosyksikössä. Siinä sai katsoa silmästä silmään kun turpiinit generaattoriin yhdistävä roottori väänsi 10% kakun Suomen energiatuotantoon. Ja uraani lämmitteli vettä itse reaktorissa vain joidenkin kymmenien metrien päässä.
Miksi lisää ydinvoimaa? Syitä on monia, mutta kerron kuvan joka jäi päällimmäisenä mieleen. Se kertoo Suomen perusvoimatuotannon kokonaismäärän kehittymisestä suhteessa sähkökulutuksen ennustettuun tarpeeseen. Gappi kasvaa juurikin siksi, että olemassaolevaa voimantuotantoa poistuu tulevaisuudessa vanhanetuneena tuotannosta. Lisävoimaa tarvitaan tai vaje katetaan tuonnilla - ja se vaje kasvaa joka tapauksessa, enemmän tai vähemmän.
Ps. TVO järjestää muuten ryhmävierailuja tilauksesta joten kaikki kiinnostuneet pääsevät varmasti paikan päälle ihmettelemään näin halutessaan.
3 comments:
Joo, ydinvoimaa mielummin kuin tuontienergiaa Venäjältä. Kaikkein mieluiten kuitenkin säästöä ja energiatehokkuutta parantavia toimia, sekä lisää rahaa vaihtoehtoisten energiamuotojen tuottamiseen ja markkinointiin.
Vielä en ole vakuuttunut niin suuresta enegiatarpeen kasvusta, että sen kattamiseksi pitäisi taas yksi ydinvoimala rakentaa... rakentaisivat ensin keskeneräiset valmiiksi ;)
Olen täysin samaa mieltä Katin kanssa siinä, että uusiutuviin energiamuotoihin on panostettava vakavalla mielellä.
Olen silti sillä kannalla, että vakaan energiansaannin turvaaminen edellyttää kuudettakin ydinreaktoria jo lähimmässä tulevaisuudessa.
Suomen energiaratkaisujenhan on aina perustuttava useaan rinnakkain käytettävään tuotantomuotoon, ja tässä suhteessa onkin ilmiselvää ettei ydinvoimaa saa käyttää keppihevosena, jonka varjolla vaihtoehtojen kehittämisen voisi unohtaa.
Ei Suomea ole voinut kutsua edelläkävijäksi energiaratkaisuissa enää pitkiin aikoihin. Tuntuu, että rahoituksen saaminen vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittelyyn on yhä kiven takana. Skeptinen siis olen, mutta aina voi toivoa.
Post a Comment