Mielenkiintoista. Jo useampia viikkoja sitten esiintyi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus pontevasti julkisuudessa vaatien joustoa työehtosopimuksiin, jotta taantuman kurimuksessa kamppailevat yrittäjäjäsenensä eivät joutuisi irtisanomaan. Kun on niin surkeata.
Tänään - 25.2 - kauppalehdessä saman järjestön ekonomisti Harri Hietala pyörittelee, miten on mahdollista että taantumassa nimenomaan pienet ja keskisuuret yritykset jakavat mahtiosinkoja. "Jollakin se on yrittäjänkin leipä pöytään tuotava". Niinpä.
Keppihevosella yrittää ratsastaa myös maan hallitus. Rahat on hupeloitu erilaisiin enemmän ja vähemmän pöhköihin veronalennuksiin. Hintalappu menneiltä parilta vuodelta on yli 2,9 miljardia.
Nyt taantuma kuihduttaa tulopohjan käsiin eikä veronalennusten niin kovasti vielä vaalien alla mainostettu "dynamiikka" toiminutkaan kuten Ronald Reagan väitti. Tarvittaisiin lisää rahaa. Koska työpanosta pitää nostaa (mikä onkin asiana totta), päätetään yrittää pikavippiä eläkeläisiltä. "Kansallinen kriisi velvoittaa, lasku tuli nyt teille". Vasta muutama viikko sitten sovitut eläkeratkaisut heitetään paperikoriin. Ja jatkokertomuksena epäilemättä on se, että ikääntyvien palkansaajien puolta pitävät järjestöt leimataan hölmöiksi isänmaanpettureiksi.
Ei näin.
Jos kriisi on niin kova kuin hallitus väittää, sen olisi ollut syytä käyttää arvokkaat politiikkariihituntinsa veroperusteiden uudelleentarkasteluun. Tämän jälkeen muidenkin rakenteellisten toimien valmistelu olisi voinut olla hedelmällisempää. Ja jos oikeasti pyritään rakentamaan luottamusta ja ennakoitavuutta talouteen, mukaan olisi fiksua pyytää myös esim. työeläkemaksujen maksajat. Ne, joille vähän aikaa sitten oli vakuutettu, että "kansaneläkemaksun poisto parantaa julkisen talouden kestävyyttä". Niissä samoissa papereissa kun luki paljon muutakin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment